Valitsijamies
Tässä artikkelissa tutkimme Valitsijamies:n jännittävää maailmaa sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Valitsijamies on ollut monien ihmisten mielenkiinnon kohteena läpi historian, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Perustamisestaan lähtien Valitsijamies on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ovat synnyttäneet monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Näillä sivuilla perehdymme Valitsijamies:n tärkeimpiin näkökohtiin ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Valitsijamies:n maailman läpi!
| Osa artikkelisarjaa |
| Vaalit |
|---|
.svg) |
Valitsijamies on epäsuorassa vaalitavassa henkilö, joka valitaan äänestämään lopullisen vaalin ehdokkaista itselleen mieluisin.
Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalia edeltää valitsijamiesvaalit, joissa valittu Yhdysvaltain valitsijamieskokous suorittaa varsinaisen vaalin. Yhdysvalloissa epäsuora vaalitapa otettiin käyttöön, jotta suuret osavaltiot eivät dominoisi koko vaalia.[1] Eri osavaltioilla on eri määrä valitsijamiehiä. Joissakin osavaltioissa valitsijamiesten on sitouduttava äänestämään edustamansa puolueen ehdokasta.[2]
Suomen tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesten äänestyksellä viimeisen kerran presidentinvaalissa 1988. Silloisen hallitusmuodon mukaan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin suorana henkilövaalina, ja toinen kierros valitsijamiesten kesken, koska kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli viittäkymmentä prosenttia kansan äänistä.[3][4]
Lähteet
- ↑ Ylönen, Seppo: 270 valitsijamiestä tarvitaan valintaan 2.11.2004. Kaleva. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ What is the Electoral College? US electoral College. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24§:n muuttamisesta 1987. Finlex. Viitattu 14.7.2014.
- ↑ Halonen yhtä suosittu nyt kuin Koivisto vuonna 1988 2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.7.2014.
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
