Nykyään Panssarikoulu:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Panssarikoulu on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa joko sen vaikutuksensa vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään, taloudelliseen, poliittiseen tai sosiaaliseen alueeseen tai sen merkityksen vuoksi historiallisessa kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkimme Panssarikoulu:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus ihmiselämän eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme Panssarikoulu:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Panssarikoulu (PSK, aik. PsK) on Hattulan Parolassa sijaitseva jalkaväen toimialakoulu, joka kouluttaa Suomen puolustusvoimien panssarijoukkojen upseereita, reserviupseereita ja muuta henkilökuntaa.[1] Panssarikoulu perustettiin 2. huhtikuuta 1948. Valtakunnan suurimmasta aliupseerikoulusta on vuosien saatossa kehittynyt nykyaikainen mekanisoitujen ja panssarijoukkojen rauhan- ja sodanajan johtajia kouluttava jalkaväen toimialakoulu.
Panssarikoulu sijaitsee Parolannummen varuskunnassa Panssariprikaatin yhteydessä, mutta kuuluu tammikuusta 2015 alkaen hallinnollisesti Maasotakoulun Koulutuskeskuksen alaisuuteen.[1]
Panssarikoululla koulutetaan valtaosa Panssari- ja mekanisoitujen joukkojen upseerikokelaista ja tulevista reservin vänrikeistä panssarireserviupseerikursseilla, joita järjestetään kahdesti vuodessa. Kurssille valitaan oppilaita Panssariprikaatin lisäksi,Karjalan, Porin, Kainuun prikaateista sekä Jääkäriprikaatista. Kursseilla on noin 40–70 upseerioppilasta kaikkiaan seitsemällä eri linjalla. Linjat ovat panssarijääkäri-, panssaritiedustelu-, panssarivaunu-, panssaripioneeri-, panssaritulenjohto-, panssarintorjunta- sekä panssariviestilinja.
Kadettikurssin jalkaväkilinjan panssariopintosuunnalla opiskelevat kadetit koulutetaan Panssarikoulun Korkeakoulu- ja täydennyskoulutusosastolla mekanisoitujen ja panssarijoukkojen tuleviksi kouluttajiksi ja sodan ajan joukkojen päällystöksi. Panssariopintosuunta opiskelee Panssarikoulussa sekä perusopintojen että sotatieteiden kandidaattiopintojen aikana noin vuoden. Opintosuunnan vahvuus on noin 10 kadettia. Sotatieteiden maisterin opinnoissa noin 10 kadettia opiskelee panssariopintosuunnalla noin kolmen kuukauden ajan. Ammatti-aliupseerit opiskelevat yleistason opintojen aselajivaiheessa panssariopintosuunnalla noin puolivuotta yleisten opintojen ja puolustushaaraopintojen jälkeen. Opinnoissa opiskelee noin 10 kersanttia.
Panssarikoululla järjestetään lukuisia lyhyempiä opetustilaisuuksia kantahenkilökunnalle sekä puolustusvoimien strategisten kumppanien henkilöstölle. Kertausharjoituksiin kutsutaan niin reservissä olevia panssarijoukkojen johtajia kuin heidän miehistöään. Panssarikoulu toteuttaa myös opetusta NATO liittolaisten panssari- ja mekanisoitujen joukkojen päällystölle erillisillä kursseilla.
Koulutusosastojen lisäksi Panssarikouluun kuului noin 15 hengen tutkimus- ja kehittämisosasto, joka suunnitteli ja johti suuren osan jalkaväen uusien ase- ja muiden järjestelmien kenttäkokeista sekä mekanisoitujen ja panssarijoukkojen pataljoona- ja komppaniatason taktiikan ja johtamisen tutkimuksesta. Tutkimus- ja kehitysosasto siirtyi tammikuussa 2015 osaksi Maavoimien tutkimuskeskusta.[1]
Koulun koulutus- ja kokeilutoimintaa tukevat Koulun toimisto sekä erilaista kalustoa sisältävät panssarivaunuhalli.
Panssarikoulun perinnepäivä on 2.4. Panssarikoulu perustettiin vuonna 1948. Vuosina 1948 - 2015 Panssarikoulu oli osa Panssariprikaatia. Sen jälkeen Panssarikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulua.
Panssarikoulu sai lippunsa vuonna 1960. Lipun värit ja aiheet liittyvät Panssarikoulun perinteisiin ja tehtävään. Lipun keskellä on Parolan leijona, joka liittää Panssarikoulun erottamattomasti Parolannummeen. Vasemmassa yläkulmassa on sodan ajan panssaridivisioonan nuolitunnus. Laguksen nuolet liittävät Panssarikoulun osaksi suomalaisten panssarijoukkojen kunniakasta menneisyyttä ja toisaalta kuvastavat koulutuksen päämääriä. Lipun hallitsevat värit ovat jääkärin vihreä ja panssarin musta, jotka edustavat Panssarikoulun pääkoulutushaaroja ja ilmentävät aselajien välistä yhteistoimintaa.
Lipun on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson.[2]
Panssarikoulun johtajina ovat toimineet mm.