Pekka Saarema

Nykymaailmassa Pekka Saarema on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassamme. Olipa kyseessä teknologia, politiikka, kulttuuri tai muu elämän osa-alue, Pekka Saarema on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tullut niin merkittäväksi, että on mahdotonta sivuuttaa sen vaikutusta tapaamme ajatella, toimia ja elää. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pekka Saarema:n merkitystä ja roolia elämässämme sekä tämän todellisuuden tuomia haasteita ja etuja.

Pekka Saarema, sukunimi aik. Stenholm (1907 Voikkaa1998) oli suomalainen arkkitehti. Hän suunnitteli muun muassa Yhtyneille Paperitehtaille rakennuksia Valkeakoskelle ja Myllykoskelle.[1]

Saarema muutti 12-vuotiaana perheensä mukana Valkeakoskelle, kun hänen isästään Emil Stenholmista tuli Tervasaaren paperitehtaan ylimestari. Saarelma valmistui Teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 1935.[1]

Saarelma oli työssä Erkki Huttusen arkkitehtitoimistossa 1932–1938. Sen jälkeen hän oli Savo-Karjalan Tukkuliikkeen rakennusosaston hoitajana 1938–1939, ja vuosina 1940–1941 hän oli työssä arkkitehti Harry Schreckin toimistossa. Vuodesta 1942 alkaen Saarema toimi 25 vuoden ajan Tukkukauppojen rakennusosaston johtajana. Hän perusti samoihin aikoihin myös oman arkkitehtitoimiston. Vuodesta 1939 alkaen Saarema suunnitteli Yhtyneille Paperitehtaille useita rakennuksia. Valkeakoskelle hän suunnitteli rakennuksia aina 1970-luvulle saakka, ja Myllykoskelle hän suunnitteli rakennuksia 1950-luvulla.[1]

Rakennuksia

  • Nokian jatkokoulu, Nokia 1940 [2]
  • Myllykosken tehtaan laajennuksia, Kerholan klubirakennuksen saneeraus, Kaarlontien Arava-talot, tehtaan toimitusjohtajan asunto Rantatalo (Kymentie 9), Myllykosken pappila, keskuskansakoulu, yhteiskoulu ja yhtiön sauna- ja pesularakennus. 1950-luvun alussa [1]
  • Toimitusjohtaja Juuso Waldenin perheen asuintalo Antinkärki Valkeakosken Antinniemessä. 1951–1953 [3][4]
  • Kaipolan paperitehtaan tehdasrakennukset ja asuinrakennuksia, Kaipolanniemi, Jämsä 1952 [5]
  • Suomalaisten metsäyhtiöiden Finland House, Lontoo 1958 [2][6]
  • Valkeakosken kappelikirkko, Valkeakoski 1958 [7]

Lähteet