Tässä artikkelissa tutkimme Pekka Tarkka:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt tutkijoiden, harrastajien ja uteliaiden huomion. Pekka Tarkka:llä on alusta asti nykypäivään ollut keskeinen rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja historian eri osa-alueilla. Seuraavilla riveillä perehdymme sen vaikutuksiin, seurauksiin ja kehitykseen ajan myötä, jotta voimme ymmärtää tätä jännittävää aihetta täydellisemmin ja syvemmin. Liity kanssamme tälle Pekka Tarkka:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
Pekka Tarkka puhumassa Jyväskylän kirjamessuilla 2009.
Toimittaja Suna Vuori kirjoittaa artikkelissaan Suomen Kuvalehdessä, että Tarkan keskeisintä elämäntyötä on Pentti Saarikosken työn tutkiminen ja tallentaminen.[3]
Pekka Tarkka on naimisissa kääntäjä Hanna Tarkan kanssa. Aikaisemmin Pekka Tarkka on ollut naimisissa muun muassa kirjallisuustieteilijä Auli Viikarin kanssa (1958–1970) ja kustantaja Leena Majanderin (nyk. Majander-Reenpää) kanssa (1983–1991).[5]
Helsingin Sanomien kirjallisuusarvostelijoita 1960-luvun taitteessa: Timo Tiusanen, Pekka Tarkka ja Toini Havu.
Tutkimuksia
Paavo Rintalan saarna ja seurakunta. Kirjallisuussosiologinen kuvaus Paavo Rintalan tuotannosta, suomalaisen kirjasodan rintamista ja kirjallisuuden asemasta kulttuurin murroksessa. Helsinki: Otava, 1966.
Suomalaisia nykykirjailijoita. (6. laitos 2000) Helsinki: Tammi, 1967. ISBN 978-951-3-11770-2
Myrdal, Jan: Eurooppalaisen intellektuellin aikalaistunnustuksia. (Samtida bekännelser av en europeisk intellektuell, 1964) Suomentanut Auli ja Pekka Tarkka. Helsinki: Tammi, 1966.
Diktonius, Elmer: Suomen tasavallan kansalaisia. (Medborgare i republiken Finland, 1935 ja 1940) Suomentanut Pekka ja Marianne Tarkka. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 978-951-3-02030-9