Nykyään Pohjoismansi on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Pohjoismansi on ollut syntymisestään tähän päivään asti keskustelun, keskustelun ja analyysin aiheena monissa yhteyksissä. Sen vaikutus yhteiskuntaan, politiikkaan, populaarikulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja sen merkitys kasvaa ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjoismansi:n eri puolia, sen kehitystä vuosien varrella ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Alkuperäistään nykytrendeihin Pohjoismansi on edelleen kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille.
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin mansin kieli. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Jos tämä on kielen ainut puhuttu murre, pitäisikö sitä käsitellä vain kielen varsinaisessa artikkelissa? |
Pohjoismansi on mansin kielen ainut nykyisin puhuttava murre. Tosin itämansilla saattaa vielä olla muutama puhuja. Pohjoismansilla on vajaa tuhat puhujaa, ja se on erittäin uhanalainen.[1][2] Pohjoismansia puhutaan nykyään Severnaja Sosva -, Sygva- ja Verhnjaja Lozva -jokien varsilla Hanti-Mansiassa Venäjällä. Murre jakautuu neljään paikalliseen murteeseen: Ob, Sosva, Sygva ja Ylä-Lozva.[3]
Pohjoismansin Sosvan murre on mansin kielen kirjakielen pohjana.[4] 1930-luvulla sille luotiin latinaiseen kirjaimistoon perustuva kirjakieli ja aakkosto, mutta 1937 siirryttiin käyttämään kyrillistä kirjaimistoa. Pohjoismansin, kuten obinugrilaisten kielten, sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi (SOV). Pohjoismansin sanastoon kuuluu melko suuri määrä metsästykseen, poronhoitoon, kalastukseen ja luonnonalueisiin liittyviä sanoja ja muotoja.