Artikkeli, jonka aiot lukea, koskee Ponni:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Ponni on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja uteliaisuutta eri alueilla. Se on ollut tutkimuksen, kiistan ja spekuloinnin kohteena, ja sen vaikutus on ollut merkittävä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Ponni:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin. Analysoimme sen vaikutusta populaarikulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja jokapäiväiseen elämään. Tutkimme myös erilaisia näkökulmia Ponni:een, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista Ponni:tä ja sen merkitystä nykyisessä skenaariossa.
Ponni | |
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kymenlaakso |
Kunnat | Kouvola (Anjalankoski) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Kymijoen alaosan alue (14.11) |
Tulouoma | uoma Kymijoesta |
Lasku-uoma | uoma Kymijokeen [1] |
Taajamat | Myllykoski |
Järvinumero | 14.112.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 32,1 m [1] |
Pituus | 380 m [1] |
Leveys | 250 m [1] |
Rantaviiva | 1,205 km [2] |
Pinta-ala | 2,847 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Ponni [1][2] on Kymenlaaksossa Anjalankoskella, Myllykoskella sijaitseva lampi, joka on entinen Kymijoen osa. Sana ponni tarkoittaa Kymenlaakson murteessa pientä ja usein keinotekoista lampea. Esimerkiksi Kotkan Juurikorvessa on nimellä Saviponni tunnettu lampi [3].[1][2]
Lammen pinta-ala on 2,8 hehtaaria, se on 400 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se sijaitsee asuinalueen keskellä niin, että Pitkäkallio jää pohjoispuolelle, Juholanmäki itä- ja Keskikylän alue kaakkoispuolelle. Sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Sen rannat ovat metsikköä tai voimakkaasti rakennettua. Lammen kiertää kävelypolku ja myös Koivusaaressa kulkee polkuja. Saaren pohjoisrannassa sijaitsee Koivusaaren maauimala [4].[1][2][5][6]
Lammessa elää karppi ja sampi.[7]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Anjalan voimalaitoksen alueeseen (14.112) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 32,1 metriä mpy. Se ei ole vapaassa yhteydessä Kymijokeen, mutta vesi vaihtuu joidenkin aukkojen kautta.[1][2][8]
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa ei Myllykosken taajamaa vielä ollut olemassa. Koskessa on karttaan merkitty kaksi myllyä vastarannoille. Länsirannalla sijaitsi ”Ummeljoki by” ja itärannalla ”Wiala by”. Ponnia ei kartassa näy [9]. Vuoden 1914 Kotkan seudun taloudellisesta kartasta voidaan nähdä melko luotettavasti, että Ponni on tehty eristämällä lahdenpohjukka penkereellä erilleen joenuomasta. Tämä on tapahtunut vuosien 1914 ja 1967 välisenä aikana [10]. Vuoden 1967 peruskartassa Ponni näkyy, mutta sen vapaa yhteys jokeen on katkaistu pengertiellä. Ponnin sisään jäävää saarta kutsutaan Koivusaareksi, ja siellä on aitauksissa rakennuksia. Lammessa on vuoden 1980 kartassa uimaranta. Ponni oli ennen peltomaiden ympäröimänä, mutta nykyään se sijaitsee asuinalueen sisällä.[11][12][13]