Aihe Pummangin luonnonpuisto on erittäin tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa moniin jokapäiväiseen elämäämme. Tästä aiheesta on erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, mikä tekee aiheesta paljon keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta. Kautta historian Pummangin luonnonpuisto on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Pummangin luonnonpuisto:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa. Pummangin luonnonpuisto on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta talouteen aina populaarikulttuuriin.
Pummangin luonnonpuisto oli Petsamon kunnassa Kalastajasaarennon alueella Pummanginniemessä sijainnut luonnonpuisto joka perustettiin 1938 luonnonsuojelulain nojalla valtion maille. Puiston pinta-ala oli 48 neliökilometriä. Puisto jäi Moskovan rauhassa 1940 luovutetulle alueelle. [1]
Puiston alueella oli meren rannalla pystysuoria korkeita tai matalampia kallioseinämiä eli pahtoja. Kasvillisuus oli tyypillistä tunturikasvillisuutta variksenmarjan ollessa valtalajina. Alueella kasvoi myös varpumaista vaivaiskoivua ja tunturivarpuja mutta poronhoito ei ollut mahdollista koska poronjäkälää oli niukalti. Kosteissa meren rantaan laskevissa notkoissa oli kuitenkin rehevämpää kasvillisuutta kuten pajuja, karhunputkea, niittysuolaheinää, lapinorvokkeja ym. Linnustoon kuuluivat muun muassa niittykirvinen, lapinsirkku ja suippopyrstökihut sekä rannan tuntumassa rantaharakka ja luotokirvinen. Pummangin puiston erikoisuus oli kilometrin pituinen ja noin 40–50 metriä korkea kallioseinämä, ns. Haikaranpahta jolla pesi vuosittain 100–200 merimetsoparia ja lisäksi pikkukajavia, etelänkiisloja, pohjankiisloja, harmaalokkeja, muuttohaukkoja ja korppeja. [2]