Luotokirvinen

Nykymaailmassa Luotokirvinen:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai kulttuurisella tasolla, Luotokirvinen:llä on merkittävä vaikutus elämäämme. Kautta historian Luotokirvinen on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Luotokirvinen:n roolia ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Luotokirvinen:llä on ratkaiseva rooli vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa sen vaikutuksesta politiikkaan ja sen osallistumiseen teknologiaan. Lisäksi tutkimme, kuinka Luotokirvinen on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on edelleen kiinnostava aihe tänään.

Luotokirvinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Västäräkit Motacillidae
Suku: Kirviset Anthus
Laji: petrosus
Kaksiosainen nimi

Anthus petrosus
(Montagu, 1798)

Katso myös

  Luotokirvinen Wikispeciesissä
  Luotokirvinen Commonsissa

Luotokirvinen (Anthus petrosus) on pieni, saaristossa tavattava varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Pituus 15–17 cm, paino n. 25 g.

Luotokirvinen on vihertävän-ruskehtavanharmaa, päältä tummempi ja alta vaaleapilkkuinen lintu. Voimakasrakenteinen. Nokka pitkähkö ja tumma. Pyrstön uloimmat sulat ovat vaaleanharmaat.

Ääni on sirahtava ”psriit”. Pesällä varoittelee inttävästi tititellen. Laulu on niittykirvismäinen säe, jossa on mukana karheampia aineksia ja on hieman lyhyempi. Koiras esittää sitä usein laululennossa.

Käyttäytyminen hyvin samankaltainen niittykirvisen kanssa. Muuttoaikoina voi olla pienissä parvissa.

Vanhin suomalainen rengastettu luotokirvinen on ollut 7 vuotta 1 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen, vähintään 10 vuotta 11 kuukautta vanha luotokirvinen.

Levinneisyys

Luotokirvinen pesii harvalukuisena Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Se talvehtii Pohjanmerellä ja Britteinsaarilla. Britteinsaarilla ja Ranskassa on myös ympärivuotinen kanta. Parimäärä Suomessa: 1 500 – 2 000. Euroopan parimäärä on eri arvioiden mukaan 200 000 – 1,1 miljoonaa paria. Luotokirvinen pesii vain uloimmassa saaristovyöhykkeessä ja on merellisin kaikista Suomessa pesivistä varpuslinnuista. Muuttoaikoina voidaan tavata myös rannikolla. Kevätmuutto tapahtuu maalis–huhtikuussa, syysmuutto loka–marraskuussa. Talvihavaintoja on joitakin joulu- ja tammikuulta.

Elinympäristö

Luotokirvinen pesii kivikkoisilla luodoilla ulkosaaristossa. Parit voivat hakea ruokaa naapurisaarista.

Lisääntyminen

muni Anthus petrosus

Naaras munii 4–6, tavallisesti 5, harmaata, tummatäpläistä munaa kivenkoloon kyhättyyn pesään. Pesä voi joskus olla myös heinikossa tai kallionhalkeamassa. Naaras hautoo 13–14 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä 12–13 päivän ikäisinä. Emot sitten huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa. Pesii toisinaan kahdesti kesässä.

Ravinto

Hyönteiset, äyriäiset, madot, nilviäiset ja siemenet. Talviaikaan erityisesti kotilot.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Anthus petrosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Luotokirvinen – Anthus petrosus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla