Pyhän Matteuksen kappeli

Nykymaailmassa Pyhän Matteuksen kappeli on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Pyhän Matteuksen kappeli:llä on ollut merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Pyhän Matteuksen kappeli kiinnittää edelleen kaiken ikäisten, sukupuolten ja taustojen huomion. Tässä artikkelissa tutkimme roolia, joka Pyhän Matteuksen kappeli:llä on nyky-yhteiskunnassamme, analysoimalla sen vaikutuksia ja merkitystä eri konteksteissa ja historiallisissa hetkissä.

Pyhän Matteuksen kappeli
Pyhän Matteuksen kappeli heinäkuussa 2011.
Pyhän Matteuksen kappeli heinäkuussa 2011.
Sijainti Kempele
Seurakunta Kempeleen seurakunta
Rakentamisvuosi 1992
Materiaali kivi
Poistui käytöstä 2017
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Matteuksen kappeli oli Kempeleessä sijaitsevan Kauppakeskus Zeppelinin yhteydessä oleva kappeli. Kappeli alkujaan oli kauppakeskus Zeppelinin ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin yhteishanke.[1]

Kappeli vihittiin käyttöön kauppakeskuksen avajaisten yhteydessä 8. huhtikuuta 1992, jonka suorittivat piispa Olavi Rimpiläinen ja metropoliitta Leo.[2] Zeppelinin kappeli oli Suomen ensimmäinen kauppakeskukseen sijoitettu kappeli.[3]

Kappeli oli suunniteltu erilaisten toimitusten, kuten vihkimisen ja kasteiden suorittamiseen sekä hiljentymiseen. Kuitenkin sen toiminta viime vuosina vähentyi huomattavasti. Viimeisinä aikoina kappelissa oli yhteiskristillisten vapaaehtoisten järjestämä päivystys kerran viikossa. Muuten kappeli oli suurimmalta osin ollut suljettuna muun muassa siihen kohdistuneen ilkivallan takia.[1]

Kappeli purettiin keväällä 2017.[1]

Lähteet

  1. a b c Pahkasalo, Sauli: Pyhän Matteuksen kappeli häviää kaup­pa­kes­kuk­sesta Rantalakeus. 27.1.2017. Arkistoitu 11.9.2017. Viitattu 26.3.2017.
  2. Zeppelinin historia lyhyesti Kauppakeskus Zeppelin. Arkistoitu 27.3.2017. Viitattu 26.3.2017.
  3. Mikkonen, Anna: Zeppelinin suojiin jonotetaan. Kaleva, 3.2.2000, s. 5. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. Artikkelin verkkoversio. (doc) Viitattu 5.7.2011.