Nykymaailmassa Haapaveden kirkko:stä on tullut yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Haapaveden kirkko:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa eri näkökohtiin, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja tapaamme suhtautua muihin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Haapaveden kirkko:n merkitystä, sen vaikutuksia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.
Haapaveden kirkko | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Haapavesi |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Haapaveden seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1981 |
Suunnittelija | Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio |
Materiaali | kivi |
Istumapaikkoja | 500 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Nykyinen Haapaveden kirkko on Haapaveden seurakunnan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1981 palaneen vanhan kirkon läheisyyteen. Rakennus on seurakuntakeskus, jossa on kirkko, seurakuntasali, kirkkoherranvirasto ja pienryhmätiloja. Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1984.
Seurakuntakeskuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio. Kirkkosalissa on 500 istumapaikkaa.[1] Kirkkosali on arkkitehtuuriltaan pylväistön jakama kaksilaivainen leveä basilika. Kirkkosaliin on siirtoseinän avulla liitettävissä vierellä oleva seurakuntasali, jolloin tila muodostuu kolmilaivaiseksi.
Haapaveden vanha kirkko oli tasavartinen ristikirkko. Vanhan kirkon ensimmäiset piirustukset laati kalajokinen rakennusmestari Simon Silvén vuonna 1781. Piirustuksia kuitenkin muutettiin yli-intendentinvirastossa Tukholmassa. Kirkon rakensi myös kalajokinen Sigfrid Silvasti. Kirkko valmistui vuonna 1784.[2]
Vanha kirkko tuhoutui tuhopoltossa toukokuussa 1981. Kirkon vieressä oli jo vuonna 1751 rakennettu kellotapuli, joka säilyi tulipalossa ja on edelleenkin nähtävillä Haapavedellä.[3]