Käylän rajaseutukirkko-aluetta kohtaan on aina ollut jatkuvaa ja kasvavaa kiinnostusta. Käylän rajaseutukirkko on kiinnittänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden ja harrastajien huomion riippumatta siitä, onko se historiassa, sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien varrella siitä on keskusteltu ja analysoitu yksityiskohtaisesti, pyritty ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja roolia maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Käylän rajaseutukirkko:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Lisäksi käymme läpi viimeisimmän aiheen tutkimuksen ja pyrimme valaisemaan Käylän rajaseutukirkko:n alalla tapahtuvia uusia trendejä ja edistysaskeleita.
Käylän rajaseutukirkko | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Sallantie 62, Käylä, Kuusamo |
Seurakunta | Kuusamon seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1958 |
Suunnittelija | Olli Vahtera |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 140 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Käylän rajaseutukirkko on Kuusamon Käylässä sijaitseva puinen, satulakattoinen niin sanottu kotakirkko, joka rakennettiin 1958 Olli Vahteran suunnitelman perusteella. Kirkkosali on yksilaivainen ja sivuseinät korvaa kokonaan katto, johon myös ikkunat on sijoitettu. Kirkon pinta-ala on 234 neliötä ja siinä on istumapaikkoja noin 140 hengelle. Kirkon alkuperäiset 6-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas 1971.[1] Nykyiset vuonna 1991 käyttöönotetut 16-äänikertaiset urut rakensi Veikko Virtasen urkurakentamo.[2] Kirkon puisen alttariveistoksen Vapahtaja ristillä on tehnyt taiteilija Uuno Poikonen vuonna 1958. Erillinen kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen vuonna 1977, uumajalaisten lajhoittamat kellot ovat vuodelta 1951.[1] Kirkon alttarisyvennyksen vieressä on sakasti, sisäänkäynnin vieressä taas rippikoulusali ja sen päällä parvi. Alakerrassa on majoitus-, ruokailu- ja sosiaalitiloja. Kirkon edustalla on Paanajärvelle vuosina 1934–1944 haudattujen muistomerkki.[3]