Tämä artikkeli käsittelee Päivännoudot-ongelmaa, josta on tullut erittäin tärkeä viime aikoina. Päivännoudot on aihe, joka koskettaa suurta määrää ihmisiä elämän eri aloilla, olivatpa ne ammatillisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia tai kulttuurisia. Tämän artikkelin aikana tutkitaan Päivännoudot:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin. Myös eri näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta analysoidaan tavoitteena tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä nyky-yhteiskunnalle erittäin kiinnostavasta aiheesta.
Päivännoudot | |
---|---|
![]() Kultapäivännouto (Helianthemum nummularium) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Päivännoutokasvit Cistaceae |
Suku: |
Päivännoudot Helianthemum Mill. |
Katso myös | |
Päivännoudot (Helianthemum) on päivännoutokasvien suku, jossa on noin 110 lajia varpumaisia kasveja. Niitä esiintyy Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Ne kasvavat muun muassa vuoristoniityillä. Päivännoudoilla on viisiterälehtiset, lautasmaiset, kirkkaanväriset kukat. Niiden kukinta on pitkäkestoinen. Monia päivännoutolajeja viljellään koristekasveina. Runsaasti puutarhakasvilajikkeita on kehitetty risteyttämällä lajeja.[1]
Kanariansaarilla kasvaa 12 päivännoutolajia, joista seitsemän on siellä endeemisiä[2]. Uudemman lähteen mukaan Kanariansaarilla endeemisiä päivännoutolajeja olisi 11[3].
Yksi päivännoutojen laji, kultapäivännouto (Helianthemum nummularium), kasvaa luonnonvaraisena Suomessa. Kultapäivännouto on rauhoitettu Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa esiintyvä ketokasvi.[4]