Tässä artikkelissa tutkimme Rautatammi:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia sen muodostavia eri puolia. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme löytö- ja oppimismatkalle. Analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Rautatammi:n myönteisiä ja negatiivisia puolia sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity meihin tälle kiertueelle ja löydä kaikki mitä on tiedettävä Rautatammi:stä.
Rautatammi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fagales |
Heimo: | Pyökkikasvit Fagaceae |
Suku: | Tammet Quercus |
Laji: | ilex |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Rautatammi (Quercus ilex) on eteläeurooppalainen tammilaji. Se on ainavihanta laji, joka kasvaa Välimeren seudulla[3] nahkealehtisellä kasvillisuusvyöhykkeellä.[4]
Rautatammi kasvaa 20–30 metriä korkeaksi puuksi.[1][3] Rautatammen kasvu on melko hidasta ja käkkyräistä, johtuen Välimeren kuivista ja kuumista oloista. Vanhemmiten tämäkin tammilaji kasvaa enimmäkseen paksuutta. Rautatammen lehdet ovat nahkealehtiset. Yläpuoli on sileä ja tummanvihreä, alapuoli harmaakarvainen. Lehdet kapenevat kärkeä kohti. Pituutta niillä on 3–10 senttimetriä. Rautatammen lehdet eivät muistuta ulkomuodoltaan lainkaan useimpien tammilajien lehtiä, sillä niistä puuttuu monille tammilajien lehdille tyypillinen aaltoileva muoto. Nuorien puiden lehtien muoto vaihtelee enemmän.[3] Lehdet muistuttavatkin enemmän pajun kuin tammen lehtiä. Puu kukkii alkukesällä ja terhot kypsyvät samana vuonna. Terhot ovat suippokärkisiä ja noin kaksi senttimetriä pitkiä.[3]