Nykymaailmassa Repola (yritys):stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe eri alueilla. Repola (yritys):n kasvava merkitys on herättänyt keskustelua yhteiskunnassa ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia. Eri näkökulmista Repola (yritys):stä on tullut tutkimuksen ja tutkimuksen kohde, joka on synnyttänyt lukuisia analyyseja ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Repola (yritys):n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Repola Oy oli vuosina 1991–1995 toiminut suomalainen teollisuuskonserni, jonka toimialoja olivat mm. metalli- ja metsäteollisuus. Se oli aikanaan Suomen suurin teollisuusyritys. Yhtiö muodostettiin yhdistämällä Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Rauma-Repola Oy.[1] Se fuusioitui vuonna 1996 Kymmene Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi.[2] Yrityksen pääjohtajana toimi sen olemassaolon ajan Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki.
Repola-fuusion takana oli rahoittajapankki KOP ja sen pääjohtaja Jaakko Lassila. Repolan tuotteita olivat Rauma-tytäryhtiön muodostaneet Neles-Jamesbury-teollisuusventtiilit, Rauma-sukellusalukset, Nordberg-kivenmurskaimet, Sunds Defibrator -puunjalostuslaitteet sekä FMG Timberjack -metsäkoneet sekä Yhtyneistä Paperitehtaista periytyneet Walki-kartonkipakkaukset, Walkisoft-paperipyyhkeet, Raflatac-tarralaminaatit sekä erilaiset aikakaus- ja sanomalehtipaperit. Repolaan kuului myös Rauma-Repolan 1987 ostama Rosenlew-säkkiteollisuus. Monialayritykset eivät enää 1990-luvun alussa olleet suosittuja, vaan rahoittajien keskuudessa ja markkinoilla kaivattiin selvää fokusoitumista. Vuoden 1994 lopulla Repolan rakennetta alettiinkin pilkkoa.[3][4] Rauma Oyj listautui 1995 itsenäisenä yhtiönä Helsingin ja New Yorkin pörssiin, ja toukokuussa 1996 Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat, Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest fuusioituivat UPM-Kymmeneksi. Vuonna 1999 Rauma ja Valmet sulautuivat Metso Oyj:ksi.[5]