Tämän päivän artikkelissa tutkimme Revä:n aihetta perusteellisesti. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksen kautta eri alueilla, uppoudumme kattavaan analyysiin ymmärtääksemme Revä:n merkityksen nykyään. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Koko artikkelin aikana saamme selville, kuinka Revä on kehittynyt ajan myötä ja mitä sen mahdollisia seurauksia on tulevaisuuden kannalta. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Revä:n läpi!
Revä on kylä Kiikalassa Salossa. Kylä sijaitsee Kiikalan läntisessä osassa ja rajautuu lännessä Perttelin Haalin, etelässä Kiikalan Rekijoen, idässä Kiikalan Kärkelän sekä pohjoisessa Kuusjoen Kanungin kyliin.[1][2]
Kylä rajoittuu etelässä Uskelanjoen sivujokeen Terttilänjokeen ja kylän pohjoisosissa sen takamaiden halki virtaa Uskelanjoen sivujoki Rekijoki, joiden molempien varsilla kylän alueelle ulottuu Rekijokilaakson Natura 2000 -suojelualue.[1][2][3] Terttilänjoessa Revän kylän kohdalla on Revänkoski.[4]
Asutushistoriallisesti Revä on osa Perttelin Haalin kylän ympärille muodostunutta Haalin jakokuntaa, jonka kylistä Haali ja Pitkäkoski ovat kuuluneet Pertteliin ja Kärkelä ja Revä Kiikalaan.[5][6]
Jakokunnan kylistä sekä Perttelin Haalin ja Pitkäkosken että Kiikalan Kärkelän ja Revän kylät ovat olleet rälssimaata, joka on ollut aatelisten hallussa jo keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Kärkelä ja Revä kuuluivat Haalin kylässä sijainneen Haalin kartanon kanssa Hornin suvulle, ja 1600-luvulla kylien talot olivat joko Haalin kartanon alaisia tai kuuluivat Haalin kartanon omistajasukujen muualla asuville jäsenille, jolloin kylien taloja viljelivät yleensä lampuodit.[7]
Vuosina 1729–1815 Kärkelän kylän kaksi taloa ja Revän yksi talo olivat Haalin kartanon lampuotitaloja, ja vuosina 1816–1831 Revä ja Kärkelä olivat Haalin kartanon ulkotiloina. Vuosina 1832–1880 Revää ja Kärkelää omisti Someron Jurvalan kartanon omistaja luutnantti Wilhelm Gadolin.[8][9] 1900-luvulla Revän kantatila oli jälleen Haalin kartanon yhteydessä vuoteen 1953, jolloin kartano myi sen itsenäiseksi tilaksi.[10] Vuosina 1913–1940 Haalin kartanolla oli Revänkoskessa sähkölaitos.[11]