Rikkitrioksidi

Nykymaailmassa Rikkitrioksidi on aihe, joka kattaa suuren määrän näkökohtia ja on läsnä kaikilla elämämme alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, kulttuurinen tai henkilökohtainen, Rikkitrioksidi:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. On tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja vaikutus elämäämme sekä Rikkitrioksidi:n eri näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Rikkitrioksidi:n eri puolia ja kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.

Rikkitrioksidi
Tunnisteet
CAS-numero 7446-11-9
PubChem CID 24682
Ominaisuudet
Molekyylikaava SO3
Moolimassa 80,07 g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä, nestettä tai kaasua
Sulamispiste 17 °C [1]
Kiehumispiste 45 °C
Tiheys 1,9 g/cm3
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa
syklisen rikkitrioksidi trimeerin pallo- ja tikku- malli

Rikkitrioksidi (SO3) on yhdessä rikkidioksidin kanssa tärkein rikin oksideista. Se reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa, jonka anhydridi se on. Teollisuudessa rikkitrioksidia käytetäänkin etupäässä rikkihapon valmistamiseen.[2] Esiintyessään ilmakehässä kaasumaisessa muodossa se on erityisen haitallinen saaste, koska se on tärkein happamien sateiden aiheuttaja.

Valmistus

Teollisuudessa rikkitrioksidia tuotetaan pääosin rikkidioksidista, jota syntyy muun muassa rikkiä sisältävien malmien kuten rikkikiisun pasutuksessa. Muodostunut rikkidioksidi hapetetaan rikkitrioksidiksi ja katalyyttinä käytetään divanadiinipentoksidia.

Syntynyt rikkitrioksidikaasu voidaan johtaa erittäin väkevään rikkihappoon, ja muodostunutta seosta kutsutaan savuavaksi rikkihapoksi eli oleumiksi.[2]

Rikkitrioksidia syntyy myös, kun natriumvetysulfaatti hajotetaan lämmön avulla, jolloin syntyy natriumsulfaattia ja rikkitrioksidia. Välituotteena ilmenee myös natriumpyrosulfaattia.[3]

Turvallisuus

Veden kanssa reagoidessaan rikkitrioksidi muodostaa rikkihappoa. Reaktio on eksoterminen eli lämpöä vapauttava.[2] Rikkitrioksidi ärsyttää hengityselimiä ja on voimakkaasti hapettava ja syövyttävä aine.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Rikkitrioksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 15.12.2008
  2. ↑ a b c Aroluoma, Kanerva, Karkela, Lampinselkä, Mäkelä, Sorjonen & Vakkilainen: Kemisti 4:Metallit ja materiaalit. WSOY, 2006.
  3. ↑ US Patent 4810596 - Sulfuric acid thermoelectrochemical system and method Patent Storm. Viitattu 15.12.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla