Nykyään Ritva Valkeinen on aihe kaikkien huulilla. Ritva Valkeinen:stä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde joko historiallisen merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai nykymaailmassa vallitsevan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti eri näkökulmista analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Lisäksi yritämme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Ritva Valkeinen:stä, jossa käsitellään sekä sen myönteisiä että negatiivisia puolia. Ritva Valkeinen on epäilemättä kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta monissa, ja olemme varmoja, että tässä esittelemämme tiedot kiinnostavat lukijoitamme suuresti.
Ritva Anneli Valkeinen (s. 4. tammikuuta 1965 Jyväskylä) on suomalainen aitajuoksija. Hän edusti vuoteen 1986 asti Jyväskylän Kenttäurheilijoita ja vuonna 1987 Turun Urheiluliittoa.[1] Hän lopetti urheilu-uransa 22-vuotiaana. Häntä valmensi uransa viimeisinä vuosina Veikko Lahtinen ja sitä ennen Matti Jääskeläinen (ikävuodet 11–14) ja Antti Mero (ikävuodet 15–18).[2]
SM-kisoissa Valkeinen saavutti 100 metrin aitajuoksussa kultaa vuonna 1984 ja pronssia vuosina 1981 ja 1983, 400 metrin aitajuoksusta hopeaa vuonna 1985 sekä seitsenottelusta pronssia vuonna 1984. Sisäratojen SM-kilpailuista hän saavutti 60 metrin aitajuoksusta hopeaa vuonna 1983 sekä pronssia vuonna 1981.[1]
Valkeinen osallistui alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuosina 1981 ja 1983. Molemmilla kerroilla hän karsiutui jatkosta 100 metrin aitajuoksun alkuerissä ja lisäksi hän sijoittui seitsenottelussa 18:nneksi vuonna 1983.[1] Maaotteluedustuksia hänelle kertyi kaikkiaan, nuorten maaottelut mukaan lukien, 11 kappaletta.[2][1]
Valkeinen on valittu Jyväskylän Kenttäurheilijoiden urheilijalegendaksi nro 11. Hän on seuran ensimmäinen naisurheilijalegenda.[2]