Rubidiumkarbonaatti

Nykymaailmassa Rubidiumkarbonaatti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Rubidiumkarbonaatti:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus tuntuu monilla jokapäiväisen elämämme osa-alueilla. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Rubidiumkarbonaatti on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Rubidiumkarbonaatti:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollista kehitystä lähitulevaisuudessa.

Rubidiumkarbonaatti
Tunnisteet
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava Rb2CO3
Moolimassa 230,95
Ulkomuoto Valkoinen tai väritön kiteinen aine
Sulamispiste 837 °C[1]
Kiehumispiste 900 °C (hajoaa)[2]
Liukoisuus veteen 4 500 g/l (25 °C)[1]

Rubidiumkarbonaatti (Rb2CO3) on rubidium- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään rubidiumin ja sen yhdisteiden sekä erikoislasien valmistamiseen ja orgaanisen kemian synteeseissä.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa rubidiumkarbonaatti on valkoista tai väritöntä kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen. Rubidiumkarbonaatti imee kosteutta eli se on hygroskooppista. Se liukenee erittäin hyvin veteen ja liuokset ovat emäksisiä. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen monohydraatti (Rb2CO3·H2O).[1][2][3]

Rubidiumia sisältävistä mineraaleista muodostetaan alunoita ja liuokseen lisätään kaliumkarbonaattia. Liuoksesta rubidiumkarbonaatti erotetaan kiteyttämällä. Yhdistettä voidaan valmistaa myös johtamalla hiilidioksidia rubidiumhydroksidiliuokseen tai rubidiumhydroksidin ja ammoniumkarbonaatin reaktiolla ja haihduttamalla vesi pois.[1][2][4]

2 RbOH + CO2 → Rb2CO3 + H2O
2 RbOH + (NH4)2CO3 → Rb2CO3 + 2 NH3 + 2 H2O

Rubidiumkarbonaatti voidaan pelkistää metalliseksi rubidiumiksi ja siitä valmistetaan useita rubidiumin yhdisteitä esimerkiksi halogenideja.[1][2][5] Rubidiumkarbonaatti parantaa lasin kestävyyttä ja alentaa sen lämmönjohtavuutta ja sitä käytetään erikoislasien ja lasikuitujen valmistuksessa.[1][2] Orgaanisen kemian synteeseissä yhdistettä käytetään emäksenä.[4]

Lähteet

  1. a b c d e f Frank S. Wagner: Rubidium and Rubidium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
  2. a b c d e Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 801–802. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)
  3. Dale L. Perry,Sidney L. Phillips: Handbook of inorganic compounds, s. 333. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
  4. a b Carolyn L. Ladd: Rubidium(I ) Carbonate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2016. Teoksen verkkoversio Viitattu 9.8.2020.
  5. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 985. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)