Ruostepääsky

Artikkeli: Teknologian vaikutus koulutukseen Nykyään teknologialla on ollut keskeinen rooli koulutuksen kehityksessä. Ruostepääsky on vaikuttanut merkittävästi tapaan, jolla opiskelijat hankkivat tietoja ja kehittävät taitoja. Digitaalinen vallankumous on muuttanut opettajien opetusta ja oppilaiden oppimistapaa tablettien ja tietokoneiden sisällyttämisestä luokkahuoneeseen verkkooppimisalustojen käyttöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Ruostepääsky:n vaikutuksia koulutukseen, analysoidaan sen etuja ja haasteita sekä sen vaikutusta tulevien ammattilaisten valmennukseen.

Ruostepääsky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Pääskyt Hirundinidae
Suku: Haarapääskyt Hirundo
Laji: daurica
Kaksiosainen nimi

Hirundo daurica
Linnaeus, 1771

Synonyymit
  • Cecropis daurica
Katso myös

  Ruostepääsky Wikispeciesissä
  Ruostepääsky Commonsissa

Ruostepääsky (Hirundo daurica) on haarapääskyä muistuttava pieni varpuslintu. Tunnetaan myös tieteellisellä nimellä Cecropis daurica.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 14–19 cm, siipien kärkiväli 24–32 cm ja paino 15–20 g. Habitukseltaan muistuttaa lähinnä haarapääskyä, mutta siivet hieman pyöreäkärkisemmät ja lyhyemmät, sekä pyrstö hieman lyhyempi. Väritys: päältä sinimusta, alta vaalea, yläperä vaalea, niska ruskea. Haarapääskyn tumma rintavyö puuttuu ruostepääskyltä.

Esiintyminen

Aasian keski- ja eteläosat, päiväntasaajan pohjoispuolinen Afrikka ja Euroopan eteläosat. Suomessa tavataan muuttoaikoina vuosittain. Ei ole pesinyt Suomessa. Euroopan pesimäpopulaatio kooltaan 41 000–132 000 paria.

Elinympäristö

Vuoristot ja rannikoiden jyrkänteet. Talvehtii Afrikan savanneilla ja avomailla sekä aavikoilla.

Lisääntyminen

Ruostepääskyn munia.

Rakentaa pesän savesta ja ruohonkorsista kuten haarapääsky, varustettuna lyhyellä putkimaisella lentoaukolla. Pesä sijaitsee kalliojyrkänteessä, silloissa, moskeijoissa tms. ihmisen rakennelmassa. Munia on 3–5, ja molemmat puolisot hautovat 2 viikkoa.

Ravinto

Ruostepääskyn ravintoa ovat ilmameren hyönteiset ja muut selkärangattomat. Sadesäällä se voi poimia termiittejä maasta. Lintu seurailee mielellään kamelilaumoja niiden ulostekasoissa parveilevia kärpäsiä napsien.

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Hirundo daurica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Palmgren, Jörgen, Rauste, Visa & Salonen, Vesa 1978: Ruostepääsky Hirundo daurica* Lemlandin Lågskärillä. – Lintumies 4.1978 s. 144–145. LYL.
  • Kuvia ruostepääskyistä