Ruskosaharausku
Nykymaailmassa Ruskosaharausku:stä on tullut jatkuvasti yhteiskunnan kiinnostava aihe. Perustamisestaan lähtien Ruskosaharausku on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja pohdintoja. Ajan mittaan Ruskosaharausku on osoittanut merkityksensä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja osoittanut vaikutuksensa kulttuurissa, tekniikassa, politiikassa, koulutuksessa ja monilla muilla aloilla. On selvää, että Ruskosaharausku herättää edelleen ainutlaatuista ja erityistä kiinnostusta ihmisissä, mikä kuvastaa sen pysyvää vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Ruskosaharausku:een ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassamme.
| Ruskosaharausku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Ylälahko: | Rauskut Batoidea |
| Lahko: | Saharauskukalat Pristiformes |
| Heimo: | Saharauskut Pristidae |
| Suku: | Pristis |
| Laji: | microdon |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pristis microdon |
|
| Katso myös | |
Ruskosaharausku (Pristis microdon) on indopasifisella merialueella ja joissa elävä äärimmäisen uhanalainen rustokala. Toisinaan lajia ei pidetä omanaan vaan harmaasaharauskun (Pristin pristis) läntisellä indopasifisella merialueella elävänä alapopulaationa[1].
Ruskosaharauskut ovat varsin suurikokoisia, pituutta niille voi kertyä jopa 6,5 m ja painoa 600 kg[2]. Ruskosaharauskut voivat elää jopa 30-vuotiaiksi.
Ruskosaharauskuja tavataan pääasiassa mutapohjaisilta ranta-alueilta, jokien suista sekä aikuisia yksilöitä myös joista. Ruskosaharauskut käyttävät ravintonaan pohjaeläimiä ja kaloja. Sen "sahassa" on 14–22 hammasta. Sahaansa ne käyttävät niin puolustautumiseen kuin ravinnonhankintaankin. Ruskosaharauskut lisääntyvät ovovivipaarisesti.[2]
Ruskosaharauskuihin kohdistuvat suurimmat uhat ovat elinympäristön tuhoutuminen, saastuminen ja kalastus.[1] Ruskosaharauskujen "sahoja" myydään matkailijoille matkamuistoina ja lihaa myydään suolattuna.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Kyne, P.M., Carlson, J. & Smith, K.: Pristis pristis (Indo-West Pacific subpopulation) IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 03.08.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Pristis microdon (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 19.10.2007. (englanniksi)