Säästöpankintalo (Tampere)

Nykyään Säästöpankintalo (Tampere) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia ​​argumentteja Säästöpankintalo (Tampere):n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Säästöpankintalo (Tampere) on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Säästöpankintalo (Tampere):n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.

Säästöpankintalo
Rakennuksen kulmaosa vuonna 2017.
Rakennuksen kulmaosa vuonna 2017.
Osoite Kauppakatu 14
Näsilinnankatu 24
Sijainti Tammerkoski, Tampere
Koordinaatit 61°29′53.2″N, 23°45′13.4″E
Rakennustyyppi liike- ja asuinrakennus
Valmistumisvuosi 1903, 1926
Suunnittelija Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen; Birger Federley[1]
Rakennuttaja Tampereen Säästöpankki
Käyttäjä mm. Valokuvakeskus Nykyaika[2]
Julkisivumateriaali rapattu tiili, graniitti[3]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Säästöpankintalo (eli Tampereen Säästöpankin talo) on Tampereen keskustassa Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitseva liike- ja asuinrakennus. Tampereen Säästöpankki rakennutti sen tontille, jossa kohosi aiemmin niin sanottu Junovuori. Korkeiden kustannusten takia talo valmistui vaiheittain. Ensimmäinen osa nousi tontin länsilaidalle Kauppakadun varrelle vuosina 1901–1902, toinen osa nykyisen Näsilinnankadun varrelle vuonna 1903. Nämä osat suunnitteli arkkitehtiryhmä Gesellius, Lindgren, Saarinen. Rakennuksen kulmaosa tehtiin vasta huomattavasti myöhemmin, vuonna 1926. Sen suunnitteli Birger Federley. Hän sai edellisiltä arkkitehdeilta luvan korottaa rakennuksen vanhoja osia, joten niihin tehtiin samalla lisäkerros.[1][4][5]

Säästöpankintalo on suojeltu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein. Kauppakadun puolella oleva vanhin osa edustaa aitoa kansallisromantiikkaa, kun taas Federleyn suunnittelema kulmaosa henkii 1920-luvun tyyliä. Rakennuksen vanhoihin osiin Federley toteutti muutokset alkuperäistä tyyliä mukaillen. 1990-luvulla tehdyn peruskorjauksen yhteydessä pihan alle rakennettiin vielä autohalli.[4]

Sotien jälkeen Tampereen Säästöpankki oli kasvanut niin suureksi, että se tarvitsi käyttöönsä Kauppakatu 14:ää laajemmat tilat. Pankki rakennutti uuden pääkonttorin osoitteeseen Hämeenkatu 12. Talon suunnitteli Harry W. Schreck vuonna 1950, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin.[6][7]

Lähteet

  1. ↑ a b Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 23. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  2. ↑ Valokuvakeskus Nykyaika ry finder.fi. Fonecta. Viitattu 23.1.2019.
  3. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 59. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  4. ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58–59.
  5. ↑ Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 47, kuvat 102–103. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  6. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 153.
  7. ↑ Wacklin, Matti: Hämeenkatu-raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 24.1.2019.

Aiheesta muualla