Sairakkalanjärvi
Nykymaailmassa Sairakkalanjärvi:n merkitys on ilmeinen kaikilla elämänaloilla. Olipa kyseessä liike-elämän, politiikan, tieteen tai kulttuurin maailmassa, Sairakkalanjärvi:llä on ratkaiseva rooli ihmisten vuorovaikutuksessa, tiedottamisessa ja päätöksenteossa. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää täysin Sairakkalanjärvi:n vaikutus yhteiskuntaamme sekä mahdolliset seuraukset, joita sillä voi olla tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Sairakkalanjärvi:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota yleiskatsaus ja käsitys sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Sairakkalanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Hollola |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Teuronjoen valuma-alue (35.83) |
| Laskujoki | Luhdanjoki [1] |
| Järvinumero | 35.837.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 116,1 m |
| Rantaviiva | 3,049 km [2] |
| Pinta-ala | 30,212 ha |
 Sairakkalanjärvi |
|
|
|
|
Sairakkalanjärvi [2][1] on Päijät-Hämeessä Hollolan länsiosassa Sairakkalan kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu linnustonsa vuoksi valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 30 hehtaaria ja se on 850 metriä pitkä ja 450 metriä leveä. Järven vedenpinnan korkeus on 116,1 metriä mpy. Järvi on matala, sillä se on laskettu heinämaan saamisen toivossa. Sen rantaviivan pituus on 3,0 kilometriä ja rannat ovat entistä järvenpohjaa, joka on muuttunut avosuoksi. Järven rantoja on ruopattu kahdesta kohtaa, missä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Teuronjoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Luhdanjoen valuma-alueeseen, johon järvi kuuluu. Siihen laskee vain kaksi lyhyttä ojaa. Luhdanjoki alkaa koneellisesti kaivettuna ja virtaa kuivatetun Järventaustanjärven läpi. Joki alkaa yläjuoksulla Liesjoen nimisenä, joks kerää ympäristön ojitettujen soiden kuivatusvedet, on keskijuoksulla nimeltään Luhdanjoki ja laskee lopuksi Pääjärveen Sammalistonojana.[2][1]
Vedenlaatu
Sairakkalanjärven vettä on mitattu kolmella vesinäytteellä helmikuussa 1993, jolloin mitattiin järven veden happipitoisuutta ja kolme muuta näytettä, joissa tutkittiin happipitoisuuden lisäksi myös muita ominaisuuksia. Hapen havaittiin järvestä kuluneen ainakin vuosien 1993 ja 1995 talvien aikana lähes loppuun. Sairakkalanjärven kunnostushanketta varten otettiin järvestä näytteet myös 2001. Keskustelua järven pinnan nostamiseksi uudelleen on käyty 1990-luvulla.[4]
| fosforipitoisuus | kokonaistyppipitoisuus | Ph | väriluku |
|---|---|---|---|
| 17 mg P/l - 140 mg P/l | 1100 mg N/l-1700 mg N/l | 5,8 - 6,8 | 80 mg Pt/l - 125 mg Pt/l |
Lintujärvi
Järven ensimmäisen lintulaskennan suoritti Pertti Rassi 1969 ja toisen Esa Lammi 1977 maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston toimeksiannosta. Vuoden 1977 lintulaskentoja käytettiin perusteena Sairakkalanjärven ottamiselle mukaan valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelmaan 1981. Vuodesta 1987 alkaen on Sairakkalanjärvellä suoritettu lintulaskenta vuosittain.[5]
Järvellä on tavattu pesiviä kahlaajia: isokuovi (2011), metsäviklo (2007), rantasipi (1998), suokukko (1993), taivaanvuohi (2008) ja töyhtöhyyppä (2011), puolisukeltajia, kuten haapana (2010), heinätavi (1997), lapasorsa (2008), sinisorsa (2011) ja tavi (2011) kuin myös kokosukeltajia, kuten punasotka (2005), telkkä (2011) ja tukkasotka (2011).[6]
Muita lintulajeja ovat olleet härkälintu (2011), kalalokki (2007), kurki (2011), laulujoutsen (1995- 2011), luhtahuitti (2002), mustakurkku-uikku (2005), nokikana (1995), silkkiuikku (2004) ja naurulokki (1969).[6]
Järvi on lintujen muutonaikainen levähdysalue, mutta myös pesimäjärvi. Erikoista järvessä on sen kuuluminen Kokemäenjoen vesistöön, jossa se on eräs Vanajaveden reitin itäisen haaran latvajärvistä.[7].
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Sairakkala träsk". Sen eteläpuolella sijaitsi Sairakkalan kylä, jonka pellot ulottuivat järvelle saakka. Myös Järventakanjärven ympärillä oli peltoja, jotka kuuluivat Järventaan kylälle. Järvien välillä sijaitsi kosteikko. Järven nykyinen suurin syvyys on alle yksi metri. Sairakkalanjärven veden pintaa on laskettu 1924 ja lisäksi järvenpinta laski edelleen 1945 ojanperkuun yhteydessä. Järvenlaskuhankkeissa veden pinta laski yhteensä noin yhdellä metrillä. Sairakkalanjärven takana ollut Järventaustanjärvi on kuivunut vedenlaskun ja ojanperkuun vuoksi.[7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Sairakkalanjärvi, Hollola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Sairakkalanjärvi, Hollola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Sairakkalanjärvi (Arkistoitu – Internet Archive) Hollolan kunta
- ↑ Pertti Rassi, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarainhoidontoimiston tutkimus 1969 teoksessa: Ahti Saarinen, "Kyl tyä tekijänsä neuvua", sivu 89. Sarja: Hollolan kotiseutukirja XV, toim. Heikki Mantere, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., 2011, ISSN 0784-6069
- ↑ a b Ahti Saarinen, vuotuiset lintulaskennat 1987-, "Kyl tyä tekijänsä neuvua", sivut 89-90, Sarja Hollolan kotiseutukirja XV, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., toimittanut Heikki Mantere, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., 2011, ISSN 0784-6069
- ↑ a b Sairakkalanjärvi Hollolan kunnan sivusto. Arkistoitu 31.12.2004. Viitattu 14.10.2010.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050743.jpg), 1855–56