Saksan lippu
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Saksan lippu:tä ja sen vaikutuksia elämäämme yksityiskohtaisesti. Saksan lippu on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta useilla aloilla ja sektoreilla. Näillä sivuilla tarkastelemme Saksan lippu:n eri näkökulmia ja näkökulmia ja käsittelemme sen historiallista merkitystä, sen nykyistä tilannetta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Toivomme, että tämä artikkeli on valaiseva ja kannustava ja tarjoaa lukijoillemme uusia ideoita ja lähestymistapoja Saksan lippu:een.
.svg)
Saksan demokraattisen tasavallan lippu 7. lokakuuta 1949 – 1. lokakuuta 1959.
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
Saksan lippu on nykymuodossaan toiminut Saksan liittotasavallan tunnuksena vuodesta 1949. Lipussa on musta, punainen ja kullanvärinen raita.[1] Värit on määritelty liittotasavallan perustuslain 22 artiklassa.[2] Valtiolipussa on lisäksi Saksan vaakuna keskellä.
Liputuspäivät
22. maaliskuuta 2005 liittotasavallan hallituksen tekemän päätöksen mukaan Saksassa on kymmenen virallista liputuspäivää:[3]
- Kansallissosialismin uhrien muistopäivä: 27. tammikuuta (lippu puolitangossa)
- Vappu: 1. toukokuuta
- Eurooppa-päivä (Euroopan neuvoston perustaminen 1949): 9. toukokuuta
- Perustuslain vahvistamisen vuosipäivä: 23. toukokuuta
- Itä-Saksan kansannousun (1953) vuosipäivä (kansannousu Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä); 17. kesäkuuta
- Kahdennenkymmenennen heinäkuuta 1944 vuosipäivä (attentaatti- ja vallankaappausyritys Adolf Hitleriä ja natsihallintoa vastaan): 20. heinäkuuta
- Saksan yhtenäisyyspäivä: 3. lokakuuta
- Kaatuneitten muistopäivä Volkstrauertag: 2. sunnuntai ennen 1. adventtia (lippu puolitangossa)
- Saksan liittopäivien vaalipäivä*
- Euroopan parlamentin vaalipäivä*
(* ei kaikissa osavaltioissa)
Lisäksi on joukko osavaltiokohtaisia liputuspäiviä. Myös liputus esimerkiksi liittopresidentin vaalipäivänä tai suruliputus merkittävän saksalaisen tai ulkomaalaisen poliitikon kuoleman yhteydessä on yleistä.
Viralliset liputuspäivät koskevat vain julkisia rakennuksia, kuten virastoja, poliisilaitosta ja oikeusistuimia.[3]
Lipun historia
Nykyisenkaltainen trikolori on ollut Saksan tunnuksena ensi kerran vuonna 1848. Keisariaikana raitojen värit olivat musta, valkoinen ja punainen. Weimarin tasavallan aikana 1919–1933 lippu oli nykyisenkaltainen mittasuhteita lukuun ottamatta.[1] 1933–1935 natsi-Saksan lippuna oli aluksi keisariajan lippu, ja vuonna 1935 virallistetussa kansallissosialistien puoluelipussa oli punaisella pohjalla valkoisessa ympyrässä kansallissosialistien tunnus, musta, kärjellään seisova hakaristi. Toisen maailmansodan jälkeen Saksan liittotasavallassa on käytetty nykyistä lippua. Saksan demokraattisessa tasavallassa oli sama trikolori, mutta vuodesta 1959 alkaen keskellä harppi ja vasara. Saksojen yhdistyttyä liittotasavallan lippu jäi käyttöön.
Osavaltioiden liput
.svg)
Katso myös
Lähteet
- Dorling Kinderley Limited, London: Suuri lippukirja, s. 118. Suomentanut Niina Mäki-Kihniä. The Bonnier Group, 2010. ISBN 978-952-220-281-9
Viitteet
- ↑ a b Suuri lippukirja, s.118
- ↑ Art 22 GG - Einzelnorm www.gesetze-im-internet.de. Viitattu 7.10.2020.
- ↑ a b Erlass der Bundesregierung über die Beflaggung der Dienstgebäude des Bundes vom 22. März 2005 Bundesregierung. Viitattu 8.7.2016. (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan lippu Wikimedia Commonsissa
