Nykymaailmassa Salamajärven kansallispuisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Salamajärven kansallispuisto on herättänyt keskustelua ja kiistoja, mikä on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja, jotka kuvastavat tämän aiheen moninaisuutta. Kun Salamajärven kansallispuisto kiinnittää edelleen yhteiskunnan huomion, on tärkeää tarkastella tarkasti sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Salamajärven kansallispuisto:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
62 |
Tyyppi | |
---|---|
Perustettu |
1982 |
Kävijämäärä |
25 300[1] (2023) |
Hallinto |
Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella kahdessa maakunnassa, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Kansallispuisto on pinta-alaltaan 62 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1982. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Puiston eteläreunasta se rajoittuu Salamanperän luonnonpuistoon.
Salamajärven kansallispuisto tunnetaan metsäpeuroistaan ja Suomenselän vedenjakaja-alueena. Kansallispuistossa on peurojen lisäksi aarnimetsiä, pieniä metsäjärviä, suota ja pirunpeltoja.
Kansallispuistosta alkaa Peuran polku -retkeilyreitistö, joka sisältää noin 115 kilometriä retkeilyreittejä aina Perhosta Reisjärvelle saakka.[2]
16. kesäkuuta 2007 Salamajärven kansallispuisto juhli 25-vuotisuuttaan muun muassa ensimmäisellä Koirajärven erämaalaulut -tapahtumalla, jonka järjesti Kivijärven Saunakylän kyläyhdistys ry.