Syötteen kansallispuisto
Tässä artikkelissa Syötteen kansallispuisto:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, ja tavoitteena on analysoida sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Tutkimme erilaisia vaikutuksia, joita Syötteen kansallispuisto:llä on yhteiskuntaamme, sekä sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi esitellään alan asiantuntijoiden ja ammattilaisten erilaisia näkökulmia keskustelun rikastamiseksi ja kattavamman ja objektiivisemman näkemyksen tarjoamiseksi Syötteen kansallispuisto:stä. Samoin tarkastellaan konkreettisia esimerkkejä havainnollistamaan Syötteen kansallispuisto:n vaikutusta eri alueilla ja ehdotetaan mahdollisia ratkaisuja tai suosituksia Syötteen kansallispuisto:n tällä hetkellä aiheuttamien haasteiden riittävän hallitsemiseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä syventää tietoa Syötteen kansallispuisto:stä ja kannustaa rakentavaan keskusteluun sen tärkeydestä ja seurauksista yhteiskuntaamme.
Syötteen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
299 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
2000 |
| Kävijämäärä |
106 100[1] (2023) |
| Hallinto |
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 299 km².[2]
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin Ison-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 22 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa.[3] Puistossa olevat pyöräilyreitit ovat pituudeltaan 19–54 kilometriä.[4]
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
- ↑ Iso-Syöte on pyöräilijän mekka Syöte. 4.5.2020. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Syötteen reitit luontoon.fi. Viitattu 22.3.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syötteen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
| Kylät ja alueet |
|
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä | |
| Nähtävyyksiä | |
| Muuta Pudasjärveen liittyvää |
| Kyliä | |
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä | |
| Nähtävyyksiä | |
| Muuta |