Sammakonputket
Nykyään Sammakonputket on yksi tärkeimmistä ja keskusteltuimmista aiheista eri alueilla. Sen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa. Tekniikan ja globalisaation myötä Sammakonputket:n merkitys on kasvanut ja se on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja tutkimusta. Eri näkökulmista pyrimme ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutusta nykymaailmaan. Tämän skenaarion vuoksi on olennaista tutkia Sammakonputket:n sisältämiä useita ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia globaalilla ja paikallisella tasolla. Tässä artikkelissa perehdymme Sammakonputket:n kiehtovaan universumiin ymmärtääksemme sen monimutkaisuuden ja sen merkityksen nykyään.
| Sammakonputket | |
|---|---|
 Hydrocotyle javanica |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Araliakasvit Araliaceae |
| Suku: |
Sammakonputket Hydrocotyle L. |
| Katso myös | |
Sammakonputket (Hydrocotyle) on kasvisuku, joka aiemmin on luokiteltu sarjakukkaiskasveihin, mutta kuuluu uusimman tiedon mukaan araliakasvien heimoon. Sammakonputkiin kuuluu 75 lajia, joita esiintyy Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa. Ne ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka kasvavat kosteilla paikoilla tai vedessä. Sammakonputkien kasvutapa on usein suikertava, niillä on pyöreät lehdet ja huomaamattomat kukat pienissä sarjoissa.[1]
Muutamia sammakonputkilajeja viljellään akvaario- ja vesikasvina. Rohtosammakonputkea käytetään myös mauste- ja lääkekasvina.[2]
Lajeja
- Hydrocotyle asiatica, syn. Centella asiatica – rohtosammakonputki
- Hydrocotyle leucocephala – valkosammakonputki
- Hydrocotyle microphylla – lanttisammakonputki
- Hydrocotyle verticillata – hattusammakonputki eli hatturuoho
- Hydrocotyle vulgaris – viitasammakonputki[2]
- Hydrocotyle ranunculoides – sumasammakonputki
-
Valkosammakonputki. -
Hattusammakonputki. -
Viitasammakonputki.
Lähteet
- ↑ Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc (editors): A to Z Encyclopedia of Garden Plants (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0.
- ↑ a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.