Sanin piiri

Sanin piiri on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Aiheesta on vuosien varrella tullut ajankohtainen eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sanin piiri:stä on jakautunut mielipiteitä, ja jotkut pitävät sitä positiivisena, kun taas toiset näkevät sen ongelmana. On kuitenkin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Sanin piiri:n puolet ymmärtääkseen sen todellisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja käsittelemme Sanin piiri:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan kuvan tästä aiheesta.

Sanin piiri Malin kartalla.

Sanin piiri (ransk. Cercle de San) on paikallishallintoalue Malin Ségoun alueella. Sen pinta-ala on 7 262 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 334 900 henkeä[2].

Sanin piiri rajoittuu pohjoisessa Ségoun alueen Macinan ja Moptin alueen Djennén piireihin, idässä Tominianin piiriin, etelässä Sikasson alueen Koutialan ja Yorosson piireihin sekä lännessä Blan ja Ségoun piireihin. Seutu kuuluu Sudanin alueeseen. Sen läpi virtaa Nigerin sivujoki Bani.[1]

Piiriin kuuluu Sanin kaupunki ja 24 maalaiskuntaa: Baramandougou, Dah, Diakourouna, Diéli, Djéguena, Fion, Kaniegué, Karaba, Kassorola, Kava, Moribala, N’Goa, Niamana, Niasso, N’Torosso, Ouolon, Siadougou, Somo, Sourountouna, Sy, Téné, Teneni, Tourakolomba ja Waki. Hallinnollinen keskus on San.[3] Kyliä on yhteensä 421[1].

Asukkaat ovat etupäässä bambaroita, boboja (bwa), fulbeja, miniankoja ja markoja. Lisäksi on bozoja, dogoneja ja soninkeja. Uskontoja ovat islam, kristinusko ja animismi.[1]

Sanista on päällystetyt maantieyhteydet Bamakoon, Moptiin ja Koutialaan. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, riisi, durra, maissi, fonio, pavut, maapähkinä ja puuvilla. Kotieläimiä ovat naudat, vuohet, lampaat, aasit, siat ja hevoset. Lisäksi harjoitetaan kaupankäyntiä ja käsityöammatteja. Teollisuutta edustaa yksi meijeri.[1]

Lähteet