Senterungdommen:n maailmassa on laaja valikoima mielipiteitä ja näkökulmia, joita voidaan lähestyä eri näkökulmista. Senterungdommen on ollut tutkimuksen ja kiistan kohteena aikojen saatossa sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Tässä artikkelissa tutkimme Senterungdommen:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi tutkimme, miten Senterungdommen on kehittynyt ajan myötä ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan yhä muuttuvassa maailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan aihetta, joka on edelleen tärkeä ja jännittävä laajalle ihmisjoukolle.
Senterungdommen | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 14. maaliskuuta 1949 |
Tyyppi | poliittinen nuorisojärjestö |
Kotipaikka | Akersgata 51, Oslo |
Toiminta-alue |
![]() |
Jäsenet | 1 992 (2020)[1] |
Puheenjohtaja | Torleik Svelle |
Kattojärjestö | Norjan keskustapuolue |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Senterungdommen (suom. Keskustanuoret; vuosina 1949–1962 Bygdefolkets Ungdomsfylking) on vuonna 1949 perustettu norjalainen poliittinen nuorisojärjestö. Sen emopuolue on Norjan keskustapuolue.[2]
Norjan keskustapuolue, tuolloiselta nimeltään Bondepartiet (suom. Talonpoikaispuolue) perusti viimeisenä suurena puolueena oman nuorisojärjestön vuonna 1949. Nuorisojärjestön alkuperäinen nimi oli Bygdefolkets Ungdomsfylking, ja vuonna 1962 se sai nykyisen nimensä, kun emopuolue oli kolme vuotta aiemmin nimetty Keskustapuolueeksi. Senterungdommen oli suurimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin sillä oli noin 6 000 jäsentä.[2]
Senterungdommen sijoittaa itsensä poliittiseen keskustaan. Se vastustaa palvelujen keskittymistä ja kannattaa aktiivista aluepolitiikkaa sekä maaseudun perinteiden vaalimista. Se vastustaa huumepolitiikan höllentämistä, kannattaa ETA-jäsenyyden korvaamista kauppasopimuksilla ja haluaa säilyttää valtionkirkon sekä monarkian. Lisäksi se kannattaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.[2]