Simo Parpola

Nykymaailmassa Simo Parpola on aihe, joka herättää kiinnostuksen ja huomion kaikenikäisten, kansallisuuksien ja elämäntapojen keskuudessa. Simo Parpola on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuurin merkityksen, yhteiskuntavaikutusten tai tieteellisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Simo Parpola:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykypäivään Simo Parpola on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja tuottaa edelleen keskusteluja, pohdintoja ja löytöjä.

Simo Parpola vuonna 1993.

Simo Kaarlo Antero Parpola (4. heinäkuuta 1943 Helsinki)[1] on suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja maailman tunnetuimpia assyriologeja.[2] Hänen johtamansa tutkijaryhmä julkaisi Assyrian säilyneet nuolenpääarkistot[3] 17 niteenä.

Parpola väitteli tohtoriksi assyrologiasta vuonna 1971 Helsingin yliopistossa.[1] Professoriliitto valitsi Parpolan vuoden professoriksi vuonna 1991.[4] Vuonna 2007 hän oli mukana perustamassa Suomi–Assyria-yhdistystä, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän myös toimi.[5]

Simo Parpolan veli Asko Parpola on indologi ja myös Helsingin yliopiston professori.[6]

Hän on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 2001.[7]

Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Etymological Dictionary of the Sumerian language Parpola esittää, että sumerin kieli kuuluisi uralilaisiin kieliin ja olisi siten myös suomen sukulaiskieli.[8]

Lähteet

  1. ↑ a b Simo Parpola 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 20.7.2024.
  2. ↑ Simo Parpola: CV.
  3. ↑ Yliopisto-lehti, Helsinki.fi.
  4. ↑ Professoriliitto.
  5. ↑ Suomi–Assyria-yhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Kangastus, s. 15.
  7. ↑ https://www.ae-info.org/ae/Member/Parpola_Simo
  8. ↑ Ahola, Suvi: Sumeri, sukukielemme? Helsingin Sanomat, 16.7.2016, s. C 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.7.2016.