Sira

Nykymaailmassa Sira on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Sira on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Sen vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen on ollut merkittävä ja sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Sira:n eri puolia sen kehityksestä ajan mittaan sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Analysoimme sen merkitystä ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.

Tämä artikkeli kertoo islamilaisesta käsitteestä. Sira on myös taajama Norjassa.
Islam
Islamin viisi peruspilaria
Koraani
Kirjoitukset
Islamin suuntaukset
Kulttuuri ja yhteiskunta
Muuta aiheeseen littyvää

Sira (arab. سيرة‎ sīra 'elämäntaival') tai Sīrat Rasūl Allāh (arab. سيرة رسول الله‎ 'Jumalan lähettilään elämäkerta') on lukuisista Muhammedin elämäkerroista käytetty arabiankielinen nimitys. Ne ovat Muhammedin elämää ja islamin varhaisvaiheita koskevan tiedon pääasiallinen lähde.

Islaminuskon nykypäiviin säilynyt kirjallinen tuotanto alkaa vasta 800-luvulla julkaistuna hadith-kirjallisuutena. Koraanin joitakin osia on kuitenkin säilynyt jopa 600-luvulta. Jälkipolville säilyneet Muhammadin elämäkerrat ovat kirjoitettu myöhään. Niissä esiintyy hadith-kokoelmien tapaan 800-luvun näkemyksiä ja teologisia oppeja.[1]

Varhaiset elämäkerrat

Tärkein varhainen perimätiedon kokoaja ja merkitsijä oli Ibn Ishaq (k. 767). Hänen teoksensa ei ole säilynyt sellaisenaan vaan hänen oppilaidensa lyhennelminä. Tunnetuin näistä editioista on Ibn Hishamin (k. 833) laatima Sirat Rasul Allah. Tämä yhteensulautunut työ on saavuttanut lähes kanonisoidun aseman islamilaisessa kirjallisuudessa.[2]

Professori Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt Ibn Hishamin teoksen nimellä Profeetta Muhammadin elämäkerta vuonna 1999. A. Guillaume on kääntänyt englanniksi Ibn Hishamin teoksen, jota on täydennetty al-Tabarilta saaduilla teksteillä. Tämä Ibn Ishaqin kirjoittamaksi nimetty laaja teos löytyy verkosta useina versioina.[3]

Autenttisuus

Islamilaisessa maailmassa Ibn Ishaqin varhainen elämäkerta Profeetta Muhammedista on saavuttanut vakiintuneen aseman, ja kaikki muut elämäkerrat perustuvat siihen.[4] Uutta perimätietoa Muhammedista on silti syntynyt myös 800-luvun alun jälkeen jopa nykyaikaan asti (esimerkiksi Muhammedin jäähyväissaarna).[5][6] Vaikka islamin käsitys Muhammedin elämänvaiheista perustuu Ibn Ishaqin elämäkertaan, uskonnollisiin laintulkintoihin sitä ei käytetä. Šarian sisältöä perustellaan Koraanin ja arvostettujen hadith-kokoelmien avulla.

Historioitsijoiden näkemykset elämäkertojen aitoudesta eroavat: jotkut, kuten William Montgomery Watt, pitävät niitä pääsääntöisesti luotettavina lähteina, kun taas toiset, muun muassa Patricia Crone, suhtautuvat niihin varauksellisemmin. Skeptisen kannan mukaan Muhammedin elämän ja sen kirjaamisen välillä ehti kulua niin pitkä aika – noin 200 vuotta – ettei yhtään tarinaa voi pitää luotettavana. Ensimmäiseksi tämän kannan esitti Ignaz Goldziher 1890-luvulla.[7]

Katso myös

Lähteet

  • Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. ISBN 978-0-4155-5416-9

Viitteet

  1. ↑ Hämeen-Anttila: Islamin monimuotoisuus, s. 14–18.
  2. ↑ Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. (Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila) Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
  3. ↑ Ibn Hisham: The Life of Muhammad 1955. Oxford University Press.
  4. ↑ Ibn Hisham (suom. Jaakko Hämeen-Anttila): Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. Esipuhe. Basam Books, 800-luku (suom. 1999). ISBN 952-9842-27-9
  5. ↑ T. Omar Moros: Fraudulent Translation of Muhammad's 'Last Sermon' to Make It Egalitarian Islam Watch. 18.8.2009.
  6. ↑ Aboulfaouz, S., Hammoud-Rouhe, M., Onniselkä, S. & Sorsa, H.: Salam - islamin polku 5–6, s. 86. Opetushallitus, 2015.
  7. ↑ Berg, 2000, s. 13