Sisämaavaltio

Tässä artikkelissa perehdymme Sisämaavaltio:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Sisämaavaltio on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Kriittisen ja kattavan analyysin avulla selvitämme Sisämaavaltio:een liittyviä eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen rooliin globaalissa taloudessa. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen tulevaisuuden ennustetta yrittääksemme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tutkimalla Sisämaavaltio:ta toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman näkemyksen tästä aiheesta, jolla on niin suuri vaikutus elämäämme.

Maailman sisämaavaltiot merkittynä vihreällä, Uzbekistan ja Liechtenstein merkitty violetilla.

Sisämaavaltio tarkoittaa valtiota, jolla ei ole meren rantaviivaa, eikä siten suoraa yhteyttä merelle. Sisämaavaltiolle on sijainnistaan myös haittaa; koska sisämaavaltiolla ei ole suoraa yhteyttä merelle, se ei voi kuljettaa tavaroita laivalla niin helposti kuin rannikkovaltiot.

Uzbekistan ja Liechtenstein (kuvan kartassa violetilla) ovat ainoat sisämaavaltiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.[1]

Osalla sisämaavaltioista on kuitenkin jokiyhteys, jonka kautta niillä on pääsy meren rannikolle. Esimerkiksi Slovakia ja Unkari sijaitsevat Tonavan rannalla.

Valtiot, joilla ei merenrantaa

‡ Vain osa maailman maista on tunnustanut maan itsenäisyyden.

Lähteet

  1. ↑ Kiljunen, Kimmo: Maailmat maat – liput ja historia, artikkelit ”Liechtenstein” ja ”Uzbekistan”. Helsinki: Into 2013 ISBN 978-952-264-157-1