Skogskyrkogården

Tässä artikkelissa aiomme käsitellä Skogskyrkogården-ongelmaa eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä asiasta. Tutustumme sen historiaan, sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa, sen ympärillä esiintyneisiin edistysaskeliin ja haasteisiin sekä asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien mielipiteitä aiheesta. Skogskyrkogården on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla, joten sen ymmärtämiseen ja analysointiin on tärkeää syventyä laajemman ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi. Tämän artikkelin avulla aiomme tarjota yksityiskohtaisen ja tiukan lähestymistavan Skogskyrkogården:een, tarkoituksenamme edistää tietämystä ja pohdintaa tästä aiheesta.

Skogskyrkogårdenin pyhä risti.

Skogskyrkogården on hautausmaa ja kirkkopuisto Tukholman Gamla Enskeden kaupunginosassa. Se vihittiin käyttöön vuonna 1920. Sen suunnittelivat arkkitehdit Gunnar Asplund ja Sigurd Lewerentz voitettuaan vuonna 1915 järjestetyn suunnittelukilpailun. Hautausmaa rakennettiin vaiheittain vuosina 1916–1940.[1] Hautausmaata ympäröimään rakennettiin vuosina 1923–1932 alkujaan 3,6 kilometriä pitkä kivimuuri, jota on myöhemmin jatkettu. Hautausmaan pinta-ala on 102 hehtaaria ja siellä on noin 100 000 hautapaikkaa. Hautausmaan läheisyydessä on samanniminen metroasema.

Skogskyrkogården (sananmukaisesti ”Metsäkirkkomaa”) uudisti hautausmaiden suunnittelun Ruotsissa, kun luonnon merkitystä tunnelman luomisessa alettiin painottaa aiempaa enemmän. Haudat ovat metsäisellä hautausmaalla pääosin mäntyjen keskellä. Hautausmaalla on useita kappeleita. Gunnar Asplundin suunnittelema metsäkappeli valmistui 1920, Lewerentzin suunnittelema uusklassinen ylösnousemuskappeli 1926 ja Asplundin suunnittelema Pyhän ristin kappeli 1940. Johan Celsingin suunnittelema uusi krematorio on ollut rakenteilla vuodesta 2010 ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2014.[1]

Skogskyrkogården otettiin Unescon maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1994, koska sillä on katsottu olleen merkittävä vaikutus hautausmaiden suunnitteluun kautta maailman.[2]

Hautausmaalla on erilliset alueet muslimeille, ortodokseille, katolilaisille, bahai-uskon kannattajille ja mandealaisille. Skogkyrkogårdenin vieressä on juutalainen hautausmaa, joka ei kuitenkaan kuulu maailmanperintökohteeseen.[3] Juutalaisella hautausmaalla on 1969 valmistunut S. I. Lindin suunnittelema kappeli.[1]

Skogskyrkogårdeniin haudattuja tunnettuja henkilöitä

Lähteet

  1. ↑ a b c Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 369–370. Norstedts, Tukholma 2012.
  2. ↑ Skogskyrkogården Unesco
  3. ↑ Om Skogskyrkogården (ruots, engl.) Stockholms Stad. Viitattu 27.7.2011.
  4. ↑ a b c d e f Hittagraven
  5. ↑ Stoppapressarna.se (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Ruotsi
Unescon maailmanperintökohteet Ruotsissa