Öölanti

Nykyään Öölanti on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Öölanti:stä on tullut aihe, joka ei jää huomaamatta joko populaarikulttuurin vaikutuksen, tieteenalan tai arkielämän merkityksen vuoksi. Vuosien mittaan se on synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja edistysaskeleita, jotka ovat muuttaneet tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Öölanti:een, sen kehitykseen ajan mittaan, sen merkitykseen tänään ja sen mahdolliseen vaikutukseen tulevaisuudessa.

Öölannin maakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Pääalue Götanmaa
Lääni Kalmarin lääni
Pinta-ala
 – Maa 1 341,6 km²
Väkiluku 24 760
 – Väestötiheys 18,5 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka Öölanninpäivännouto
 – Maakuntaeläin Satakieli
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]









Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka.
Satakieli on Öölannin maakuntaeläin.
Borgholmin linna.
Öölannin alvarimaisemaa.

Öölanti[3] (ruots. Öland) on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Öölannin pinta-ala on 1 341,6 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 24 760 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 18,5 asukasta neliökilometriä kohti.

Öölanti on Ruotsin toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen, ja sijaitsee etelämpänä ja lähempänä rannikkoa kuin Gotlanti. Öölantiin on päässyt vuodesta 1972 alkaen autolla 6,07 kilometriä pitkää Öölannin siltaa pitkin Kalmarista[4].

Öölannin tärkeimpiä elinkeinoja ovat kalastus, lampaankasvatus, kalkkikivenlouhinta ja matkailu. Saaren ainoa kaupunki on Borgholm.

Maantieto

Öölanti on pitkä, kapea ja alava saari Ruotsin kaakkoisrannikolla. Se on 137 kilometriä pitkä ja leveimmillään 16 kilometriä leveä. Saaren korkein kohta on Högsrum (55 metriä) ja suurin järvi Möckelmossen.

Nähtävyyksiä

Öölannissa on kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden sekä useita arkeologisia nähtävyyksiä, kuten kivikautinen kylä. Matkailijat tulevat saarelle usein kauniin sään, kukkean luonnon (etenkin muuttolintujen ja kämmeköiden) tai muinaismuistojen perässä. Öölannissa on myös eläinpuisto. Alun perin 2 000 tuulimyllystä on vielä 400 jäljellä. Etelä-Öölannin viljelyseutu, johon kuuluu laaja kalkkikiviylänkö eli alvari (ruots. Stora Alvaret), on UNESCOn maailmanperintökohde.

Kunnat

Öölanti on jakautunut Ruotsin 1970-luvun alun kuntauudistuksista lähtien kahteen kuntaan.

  • Öölannin entiset kunnat
    Öölannin entiset kunnat

Väestönkehitys

Öölannin maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[5]
  
 28 692
1920[6]
  
 28 026
1930[7]
  
 27 336
1940[8]
  
 27 161
1950[9]
  
 25 905
1960[10]
  
 23 694
1970[11]
  
 20 510
1980[12]
  
 23 643
1990[13]
  
 24 931
2000[14]
  
 24 730
2010[15]
  
 24 697
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin

Öölannissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 24 760 asukasta, jotka asuivat kaikki Kalmarin läänissä.[1] Läänistä kuuluu osia myös muihin maakuntiin.

Lähteet

  • Suuri maailmantieto. (Maantieteen hakuteos) Helsinki: Valitut Palat, 1993. ISBN 951-584-002-3

Viitteet

  1. ↑ a b c Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 987. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X
  5. ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Öölanti.
Ruotsi
Unescon maailmanperintökohteet Ruotsissa
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Öland  –  Kuntaluettelo on käännöstä.