Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Songo-Doubacoré:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Songo-Doubacoré on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Songo-Doubacoré:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Songo-Doubacoré:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Songo-Doubacoré on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
Songo-Doubacoré | |
---|---|
![]() ![]() Songo-Doubacoré |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Mali |
Alue | Sikasson alue |
Piiri | Koutialan piiri |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
Väkiluku (2009) | 14 800 |
Songo-Doubacoré on maalaiskunta Sikasson alueen Koutialan piirissä Malissa. Sen keskuskylä Oula sijaitsee 30 kilometriä Koutialasta koilliseen. Kunnassa on 14 800 ja kylässä 3 100 asukasta (vuonna 2009)[1].
Songo-Doubacorén kunta rajoittuu pohjoisessa Koutialan piirin Niantagan, idässä Koromon, Gouadji Kaon ja Sorobasson, etelässä Yognogon, lännessä Songouan ja Nampén ja luoteessa Ségoun alueen Blan piirin Diaramanan kuntiin[2][3]. Maisemaa leimaavat laaksot ja tasangot[4].
Kuntaan kuuluu kymmenen kylää[1]. Asukkaat ovat miniankoja, bambaroita, fulbeja, boboja, senufoja, mandinkoja ja dogoneja[4].
Seudun pääelinkeino on maatalous. Tärkeimmät viljelykasvit ovat maissi, hirssi, durra, riisi, maapähkinä ja pavut. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, vähäisessä määrin siat sekä siipikarja. Lisäksi harjotietaan käsityöammatteja ja pienimuotoista kaupankäyntiä.[4]