Nykymaailmassa Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue on kiinnittänyt kaikkien huomion alan asiantuntijoista aina vähän aiheesta tietäviin. Tekniikan ja yhteiskunnan nopean kehityksen myötä Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue on tullut merkitykselliseksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue:n monimutkaisuutta ja ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue | |
---|---|
![]() |
|
Lempinimi | Pikkuleijonat |
Liitto | Suomen jääkiekkoliitto |
Valmentaja |
![]() |
Ensimmäinen ottelu | |
|
|
Suurin voitto | |
Suurin tappio | |
|
Mitalit | ||
---|---|---|
![]() Suomen joukkue maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2011 | ||
MM-kilpailut | ||
![]() |
Saksa 1999 | |
![]() |
Sveitsi 2000 | |
![]() |
Yhdysvallat 2016 | |
![]() |
Venäjä 2018 | |
![]() |
Ruotsi 2006 | |
![]() |
Sveitsi 2015 | |
![]() |
Slovakia 2017 | |
![]() |
Suomi 2001 | |
![]() |
Yhdysvallat 2009 | |
![]() |
Valko-Venäjä 2010 | |
![]() |
Venäjä 2013 | |
![]() |
Saksa 2022 | |
EM-kilpailut | ||
![]() |
Suomi 1978 | |
![]() |
Länsi-Saksa 1986 | |
![]() |
Saksa 1995 | |
![]() |
Tšekki 1997 | |
![]() |
Puola 1979 | |
![]() |
Norja 1983 | |
![]() |
Tšekkoslovakia 1988 | |
![]() |
Venäjä 1996 | |
![]() |
Ruotsi 1998 | |
![]() |
Neuvostoliitto 1989 | |
![]() |
Tšekkoslovakia 1991 | |
Hlinka Gretzky Cup | ||
![]() |
2007 | |
![]() |
2012 | |
![]() |
1996 | |
![]() |
2005 | |
![]() |
2022 |
Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue edustaa Suomea jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Joukkuetta kutsutaan myös nimellä Pikkuleijonat.[1]
Ensimmäisen maaottelunsa Suomi pelasi Ruotsia vastaan Euroopan-mestaruuskisoissa vuonna 1977 häviten maalein 8–1. Vuonna 1978 joukkue voitti ensimmäisen mitalinsa, kun se voitti alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskisoissa Neuvostoliiton loppuottelussa jatkoajalla Jari Kurrin maalilla[2]. Suomen voitto Neuvostoliitosta oli Suomen ensimmäinen merkittävä askel kasvun tiellä jääkiekon suurmaaksi[3].
Vuoden 1978 Euroopan-meataruuskisojen loppuottelu pelattiin maanantai-iltapäivänä. Ottelu Helsingin jäähalissa oli myyty loppuun, eli paikalla oli 7 304 maksanutta katsojaa. Sen lisäksi paikalla oli arviolta tuhannesta kahteen tuhatta henkeä ilmaislipuilla, turnauksen muut joukkueet ja lehdistö.[4]
Neuvostoliitto teki ottelun avausmaalin ja eteni sen jälkeen jo 3–1-johtoon. Kolmannessa erässä Suomi pelasi kuitenkin erinomaisesti ja tasoitti ottelun kahdesti, ensin Juha Huikarin maalilla, sitten Mika Laineen.[4] Kuitenkin vain 1.43 minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppumista Neuvostoliitto teki 5–4-maalin, mikä johti siihen, että osa yleisöstä alkoi poistua jäähallista.[5] Huikari kuitenkin tasoitti ottelun varsinaisen peliajan lopussa, ja ottelu siirtyi jatkoajalle.[6] Sitä ei pelattu äkkikuolema-menetelmällä.[6] Neuvostoliitto siirtyi johtoon, mutta 11 sekuntia ennen peliajan loppumista Huikari tasoitti jälleen ottelun.[5][6] Sitten ottelu siirtyi jatkoajalle, jossa sovellettiin äkkikuolema-menetelmää.[6] Toisella jatkoajalla puolustaja Timo Blomqvist laukoi lyöntilaukausella kiekon hyökkäyssiniviivalta päin maalivahti Dmitri Saprykia ja Jari Kurri siirsi ikään kuin heittäytyen paluukiekon maaliin ajassa 81.42 kun toista jatkoaikaa oli pelattu 1.42 minuuttia. Maalivahti Dmitri Saprykin sai vielä mailansa kiekon eteen, mutta kiekko kiertyi siitä maaliin.[3]
Kurri keräsi Jarmo Mäkitalon kanssa suuret peliminuutit pitkässä ottelussa. Mäkitalo oli turnauksessa Suomen paras pistemies tehopistein 4+7=11 ja Kurri paras maalintekijä. Hän teki neljässä ottelussa kuusi maalia.[3]
Vuoden 1986 Euroopan-mestaruuskisat pelattiin Länsi-Saksassa. Suomi eteni alkusarjasta loppuottelusarjaan, jossa sen ensimmäinen vastus oli Neuvostoliitto. Se siirtyi heti ottelun alussa johtoon, mutta Suomen Teppo Numminen tasoitti ottelun Janne Virtasen syötöstä vain 25 sekuntia myöhemmin. Kun ensi erä lähestyi puoliväliä Neuvostoliitto siirtyi uudelleen johtoon, mutta jälleen Suomi tasoitti pelin vain 50 sekuntia johtomaalin jälkeen, kun Janne Ojanen ohjasi Robert Salon syötön maaliin. Neuvostoliitto teki jälleen maalin, mutta erän viimeisellä minuutilla Jukka Seppo tasoitti pelin Pekka Tirkkosen syöttämänä.[7] Toisen erän alussa Suomi siirtyi ensi kerran johtoon ottelussa. Neuvostoliitto tasoitti pelin, mutta sen jälkeen Neuvostoliiton joukkueessa tapahtui romandus. Suomi voitti ottelun lopulta maalein 10–5. Loppuottelusarjan viimeisessä pelissä Suomi pelasi Tšekkoslovakiaa vastaan, mutta Suomi oli jo varmistanut mestaruutensa. Ottelu päättyi 4–4-tasapeliin. Moni mestaruuden voittaneista suomalaispelaajista voitti seuraavana vuonna alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Tšekkoslovakiassa.[8]
Vuosituhannen taitteessa joukkue voitti kahdesti maailmanmestaruuden ja tuli kerran kolmanneksi. Vuodesta 2006 alkaen joukkue on voittanut vuoden parin välein hopeaa tai pronssia, kunnes voitti mestaruuden vuonna 2016. Suomi voitti kultaa myös vuonna 2018.
Joukkuetta on valmentanut muun muassa Lauri Merikivi. Nykyinen valmentaja on Marko Kauppinen[9].
Vahvennettuina vuosina turnaus järjestettiin Suomessa.
Seuraavat 23 pelaajaa valittiin alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 2024.
Paik. | Nro. | Pelaaja | Joukkue |
---|---|---|---|
MV | 1 | Petteri Rimpinen | ![]() |
MV | 30 | Kim Saarinen | ![]() |
MV | 31 | Patrik Kerkola | ![]() |
P | 2 | Onni Amhandi | ![]() |
P | 3 | Daniel Nieminen | ![]() |
P | 4 | Mitja Jokinen | ![]() |
P | 7 | Veikka Mononen | ![]() |
P | 10 | Veeti Väisänen (A) | ![]() |
P | 12 | Aron Kiviharju (C) | ![]() |
P | 15 | Niklas Nykyri | ![]() |
H | 19 | Konsta Helenius | ![]() |
H | 21 | Natan Teshome | ![]() |
H | 22 | Anton Kettunen | ![]() |
H | 23 | Ville Väärälä | ![]() |
H | 24 | Joona Saarelainen (A) | ![]() |
H | 27 | Aatos Koivu | ![]() |
H | 28 | Lauri Sinivuori | ![]() |
H | 29 | Kasper Pikkarainen | ![]() |
H | 32 | Emil Hemming | ![]() |
H | 33 | Tuomas Suoniemi | ![]() |
H | 34 | Roope Vesterinen | ![]() |
H | 36 | Heikki Ruohonen | ![]() |
H | 37 | Markus Loponen | ![]() |
Vuosi | Valinta | Voittaja |
---|---|---|
1999 | Paras maalivahti | Ari Ahonen[13] |
Tähdistökentällinen | Ari Ahonen[14] | |
Mikko Hyytiä[14] | ||
2000 | Paras maalivahti | Kari Lehtonen[13] |
2002 | Paras maalivahti | Kari Lehtonen[13] |
2006 | Paras maalivahti | Riku Helenius[13] |
2009 | Paras hyökkääjä Tähdistökentällinen |
Toni Rajala[14] |
2010 | Tähdistökentällinen | Teemu Pulkkinen[14] |
2013 | Paras maalivahti | Juuse Saros[13] |
2015 | Paras puolustaja | Vili Saarijärvi[15] |
Tähdistökentällinen | Patrik Laine[14] | |
Vili Saarijärvi[14] | ||
Veini Vehviläinen[14] | ||
2016 | Tähdistökentällinen | Ukko-Pekka Luukkonen[14] |
Jesse Puljujärvi[14] | ||
2017 | Arvokkain pelaaja Paras hyökkääjä |
Kristian Vesalainen[16][17] |
Paras puolustaja | Miro Heiskanen[15] | |
Tähdistökentällinen | Miro Heiskanen[14] | |
Kristian Vesalainen[14] | ||
2018 | Tähdistökentällinen | Niklas Nordgren[14] |
2021 | ||
Paras puolustaja Tähdistökentällinen |
Aleksi Heimosalmi[15][14] | |
Tähdistökentällinen | Samu Tuomaala[14] |
Vuosi | Saavutus | Voittaja | Lukema |
---|---|---|---|
1999 | Paras torjutaprosentti Paras päästettyjen maalien keskiarvo |
Ari Ahonen[18][19] | 94,0% 1.32 |
Eniten maaleja (puolustaja) | Jaakko Harikkala[20] | 3 | |
2000 | Paras aloitusprosentti | Jarkko Immonen[21] | 73,88% |
Eniten syöttöjä (puolustaja) | Markus Seikola[22] | 4 | |
2001 | Eniten maaleja (puolustaja) | Teemu Jääskeläinen[20] | 2 |
Paras torjuntaprosentti Paras päästettyjen maalien keskiarvo |
Tuomas Nissinen[18][19] | 97,4% 0.50 | |
2003 | Paras aloitusprosentti | Petteri Nokelainen[21] | 66,67% |
2004 | Eniten pisteitä Eniten syöttöjä |
Lauri Korpikoski[23][24] | 11 6 |
Petteri Nokelainen[23][24] | 11 6 | ||
Lauri Tukonen[23][24] | 11 6 | ||
Paras +/- -lukema | Lauri Korpikoski[25] | 10 | |
Eniten pisteitä (puolustaja) Eniten syöttöjä (puolustaja) |
Teemu Laakso[26][22] | 6 4 | |
2007 | Paras päästettyjen maalien keskiarvo | Juha Metsola[19] | 2.11 |
2008 | Eniten jäähyminuutteja | Ilmari Pitkänen[27] | 46 |
2009 | Eniten maaleja (puolustaja) Eniten jäähyminuutteja |
Mikael Aaltonen[20][27] | 3 37 |
Eniten syöttöjä | Mikael Granlund[24] | 11 | |
Eniten pisteitä Eniten maaleja Paras +/- -lukema |
Toni Rajala[23] | 19 10 10 | |
2010 | Eniten syöttöjä | Mikael Granlund[24] | 9 |
Eniten pisteitä | Teemu Pulkkinen[23] | 15 | |
2012 | Eniten maaleja | Artturi Lehkonen[28] | 7 |
2013 | Eniten syöttöjä | Artturi Lehkonen[24] | 6 |
Otto Rauhala[24] | 6 | ||
2015 | Eniten maaleja | Patrik Laine[28] | 8 |
Eniten pisteitä (puolustaja) Eniten maaleja (puolustaja) Eniten syöttöjä (puolustaja) |
Vili Saarijärvi[26][20][22] | 9 3 6 | |
2016 | Paras aloitusprosentti | Otto Somppi[21] | 69,39% |
Eniten maaleja | Eeli Tolvanen[28] | 7 | |
2017 | Eniten syöttöjä Eniten pisteitä (puolustaja) Paras +/- -lukema |
Miro Heiskanen[24][26][25] | 10 12 8 |
Eniten pisteitä Eniten maaleja |
Kristian Vesalainen[23][28] | 13 6 | |
2018 | Eniten jäähyminuutteja | Jesperi Kotkaniemi[27] | 37 |
Eniten maaleja | Niklas Nordgren[28] | 8 | |
Paras +/- -lukema | Toni Utunen[25] | 12 | |
2021 | Eniten pisteitä (puolustaja) | Aleksi Heimosalmi[26] | 8 |
Paras aloitusprosentti | Samu Salminen[21] | 70,21% | |
2023 | Paras aloitusprosentti | Konsta Helenius[21] | 65,52% |