Suomenlinnan hoitokunta

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Suomenlinnan hoitokunta:n kiehtovaan maailmaan. Suomenlinnan hoitokunta on ollut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun aihe Suomenlinnan hoitokunta:n vaikutuksesta historiaan sen merkityksellisyyteen nykyään. Vuosien varrella Suomenlinnan hoitokunta on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut tapaan, jolla he ajattelevat, toimivat ja suhtautuvat ympäröivään maailmaan. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkimme Suomenlinnan hoitokunta:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaan. Sen alkuperästä sen kehitykseen perehdymme Suomenlinnan hoitokunta:n monimutkaisuuteen ja sen vaikutuksiin elämäämme.

Suomenlinnan hoitokunta
Förvaltnings­nämnden för Sveaborg
Suomenlinnan hoitokunnan toimisto.
Suomenlinnan hoitokunnan toimisto.
Perustettu 1973
Tehtävä Suomenlinnan ylläpito, esittely, hallinnointi, restaurointi
Ministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sijainti Iso Mustasaari, Helsinki
Valtio Suomi
Johtaja Ilari Kurri
Työntekijöitä 78 (2023)[1]
Vuosibudjetti 5,4 milj. € (2023)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa Helsingissä. Hoitokunta perustettiin vuonna 1973 Suomenlinnan siirryttyä puolustusvoimilta siviilihallintoon. Organisaatio on jaettu neljään yksikköön, jotka ovat hallinto-, kunnossapito-, maailmanperintö- sekä restaurointipalvelut.[3]

Tarkemmin hoitokunnan tehtävistä

Hoitokunnan tehtäviin kuuluvat linnoituksen, rakennusten ja maiseman restaurointi ja ylläpito, asuntojen sekä kokous-, juhla- ja toimitilojen vuokraaminen, kohteen esittely kävijöille sekä Suomenlinnan hallinnointi. Työ pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvaan strategiaan. Lisäksi työtä linjaavat muun muassa viimeisin eli vuosille 2020–2024 tehty hoito- ja käyttösuunnitelma sekä toimenpideohjelma.[4]

Kaikkiaan Suomenlinnan hoitokunnassa työskentelee noin 70 vakituista työntekijää ja useita kausityöntekijöitä. Hoitokunnan henkilöstö koostuu esimerkiksi puutarhureista, arkkitehdeista, kiinteistönhoitajista, matkailuneuvojista, puusepistä, sähkömiehistä, maalareista ja monen alan hallinnon väestä.[5]

Hallinnoitava omaisuus

Hoitokunnan hallinnoima kansallisomaisuus käsittää yli 200 rakennusta sekä 80 hehtaarin maa-alueen kahdeksalla saarella. Etelästä päin lueteltuina saaret ovat: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.[6]

Suomenlinnassa on noin 330 vuokra-asuntoa, joiden vuokraamisesta ja kunnossapidosta hoitokunta vastaa. Lisäksi Suomenlinnassa on 13 yksityistaloa, jotka ovat Venäjän keisarikunnan vallan aikana rakennettuja kauppiastaloja ja upseeriston puuhuviloita.[6]

Päätöksenteko

Suomenlinnan hoitokunnan ylin päättävä elin on 3–4 kertaa vuodessa kokoontuva johtokunta, joka koostuu neljän ministeriön, Helsingin kaupungin, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seurakuntayhtymän, Suomenlinnan asukkaiden sekä hoitokunnan edustajista.[7]

Suomenlinnan hoitokunta on maailmanperintökohteen isäntä, mutta kohdetta kehitetään yhdessä useiden toimijoiden ja yrittäjien sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa.[8]

Talous

Hoitokunnan tulot muodostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen vuokrista, maksullisena palvelutoimintana tehtävän maisemanhoidon sekä kokous- ja juhlatilojen vuokraamisen tuotoista.[9]

Budjetista katetaan kaikki toiminta: muun muassa kaikkien Suomenlinnaan kuuluvien kahdeksan saaren ja niillä sijaitsevien rakennusten ja asuntojen restaurointi, Suomenlinnan ylläpito, isännöinti, linnoituksen esittely kävijöille, alueen ja viraston hallinnointi sekä noin 70 vakituisen sekä lukuisten kausityöntekijöiden palkat.[9]

Hoitokunta tekee paljon yhteistyötä Suomenlinnan vankilan kanssa, ja vankityönä toteutettavien hankkeiden rahoitus tulee oikeusministeriöltä.[9]

Toiminnan vastuullisuus

Vastuullinen toiminta on keskeistä Suomenlinnan hoitokunnan toiminnassa. Toiminta on taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullista sekä verkostoja ja sidosryhmiä osallistavaa. Suomenlinnan kävijäkohdetta kehitetään kestävän matkailun strategian pohjalta ja muun muassa huomioiden, että Suomenlinna on saavutettava niin fyysisesti kuin digitaalisesti.[10]

Lähteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Virasto Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  4. ↑ Tehtävät Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  5. ↑ Organisaatio Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  6. ↑ a b Alue ja rakennukset Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  7. ↑ Johtokunta Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  8. ↑ Hoito- ja käyttösuunnitelma Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  9. ↑ a b c Budjetti Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.
  10. ↑ Vastuullisuus Suomenlinnan hoitokunta. Viitattu 18.5.2020.

Aiheesta muualla