Tässä artikkelissa tutkimme Valtion nuorisoneuvosto:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Valtion nuorisoneuvosto on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä mielessä pyrimme ymmärtämään, kuinka Valtion nuorisoneuvosto on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Valtion nuorisoneuvosto:een, paljastaen sen merkityksen nykyisellä alalla ja sen ennusteen tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys aiheesta ja tarjota lukijalle tarvittavat työkalut Valtion nuorisoneuvosto:n vaikutuksen ymmärtämiseen ja pohtimiseen ympäristössämme.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Valtion nuorisoneuvosto on Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä. [1]
Neuvoston tehtävät on määritelty nuorisolaissa[2] sekä asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta[3]. Lain mukaan tehtävät ovat:
Nykyinen valtion nuorisoneuvosto on nimetty nelivuotiskaudelle ja se on alkanut 14.9.2023.[4]
Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajana toimii Ida Leino ja varapuheenjohtajina Julia Ståhle ja Vilma Nyman.
Valtion nuorisoneuvostolla on kolmihenkinen sihteeristö: pääsihteeri ja kaksi erityisasiantuntijaa.