Tämän päivän artikkelissa tutkimme Opintotuen muutoksenhakulautakunta:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on saanut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Opintotuen muutoksenhakulautakunta on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme purkamaan sen monia puolia ja ymmärtämään Opintotuen muutoksenhakulautakunta:n merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu lähtemään löytömatkalle, kun sukeltaamme mysteereihin ja ihmeisiin, joita Opintotuen muutoksenhakulautakunta tarjoaa.
Opintotuen muutoksenhakulautakunta on itsenäinen ja riippumaton tuomioistuinta muistuttava lainkäyttöelin Suomessa. Se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena käsiteltäessä asioita, jotka liittyvät opintotukilakiin (65/1994) sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettuun lakiin (48/1997). Hallinnollisesti lautakunta kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan.[1]
Lautakunnan kokoonpanoon kuuluu päätoiminen puheenjohtaja ja sivutoiminen varapuheenjohtaja, joilta molemmilta vaaditaan tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava pätevyys. Lisäksi lautakuntaan kuuluu neljä sivutoimista jäsentä, joista kahden pitää olla perehtyneitä korkeakouluopintoihin ja kahden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Varapuheenjohtajalla ja jäsenillä on jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Muutoksenhakulautakuntaa johtaa puheenjohtaja, joka myös vastaa sen toiminnasta ja valvoo lautakunnan tekemien ratkaisujen laintulkintojen yhdenmukaisuutta.[2]
Laki opintotuen muutoksenhakulautakunnasta (1080/2012) tuli voimaan 1. toukokuuta 2013.