Suu

Suu:n merkitys on kiistaton nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Suu on ollut toistuva aihe keskusteluissa, tutkimuksessa ja keskusteluissa eri aloilla. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisista, sosiaalisista, poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista näkökohdista, ja se vaikuttaa ihmisten tapaan lähestyä jokapäiväistä elämäänsä. Suu on ollut tutkijoiden, tiedemiesten, mielipidejohtajien ja ammattilaisten huomion kohteena, koska he ovat pyrkineet ymmärtämään sen laajuutta ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Suu:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Ihmisen suun rakennekuva.

Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen. Suun muodostavat suuontelo, hampaisto, kieli, limakalvot, sylkirauhaset, kiinnityskudokset, yläleuanluu, alaleuanluu ja purentaelimistö. Suu avautuu kasvojen puolella suuaukoksi, jota ympäröivät huulet. Kieli, suunpohjan limakalvo ja lihakset sijaitsevat suunpohjassa. Suuontelon takana alkaa nielu, ja suuontelon yläpuolella suulaen takana sijaitsee nenäontelo.[1]

Suu on ruoansulatuskanavan portti, jonka kautta ravinto kulkeutuu ruuansulatuskanavan alempiin osiin. Ravinto maistetaan kielellä. Ravinto pilkotaan ja hienonnetaan hampailla, ja siihen vaikuttavat myös syljen entsyymit. Ravinto niellään syljen ja kielen avulla.[1]

Suuta käytetään myös puhumiseen. Suun rakenteiden avulla ihminen tuottaa erilaisia äänteitä säätelemällä ilman kulkua suun läpi.[2]

Lähteet

  • Honkala, Sisko & Heikka, Helena & Heikkinen, Anna Maria & Helenius-Hietala, Jaana & Sirviö, Kaarina (toim.): ”Suun rakenne, hampaiden kehittyminen ja toiminta”, Terve suu. Duodecim, 2020. ISBN 978-951-656-889-1

Viitteet

  1. a b Honkala et al. 2020, s. 35–36.
  2. Mouth Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.8.2017.

Aiheesta muualla