Syyläjuuret
Nykymaailmassa Syyläjuuret:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Alan asiantuntijoista suureen yleisöön Syyläjuuret on kiinnittänyt kaikkien huomion, koska se on tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Syyläjuuret:n eri puolia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta kulttuuriin ja politiikkaan. Kattavan analyysin avulla toivomme tarjoavamme selkeän ja täydellisen kuvan Syyläjuuret:stä, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja roolin nykymaailmassa.
| Syyläjuuret | |
|---|---|
 Kevätsyyläjuuri (Scrophularia vernalis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Syyläjuurikasvit Scrophulariaceae |
| Suku: |
Syyläjuuret Scrophularia L. |
| Katso myös | |
Syyläjuuret (Scrophularia) on kasvisuku syyläjuurikasvien eli naamakukkaiskasvien (Scrophulariaceae) heimossa. Siihen kuuluu enintään 200 lajia.[1]
Syyläjuurilajeja
- sahasyyläjuuri (Scrophularia arguta)
- rantasyyläjuuri (Scrophularia auriculata)
- kaunosyyläjuuri (Scrophularia calliantha)
- koiransyyläjuuri (Scrophularia canina)
- kultasyyläjuuri (Scrophularia chrysantha)
- liitusyyläjuuri (Scrophularia cretacea)
- kiiltosyyläjuuri (Scrophularia glabrata)
- nokkossyyläjuuri (Scrophularia lowei)
- tummasyyläjuuri eli syyläjuuri (Scrophularia nodosa)
- tasahammassyyläjuuri (Scrophularia racemosa)
- portugalinsyyläjuuri (Scrophularia scorodonia)
- laakerisyyläjuuri (Scrophularia smithii)
- hierronlaakerisyyläjuuri (Scrophularia smithii subsp. hierrensis)
- kanarianlaakerisyyläjuuri (Scrophularia smithii subsp. langeana)
- teneriffanlaakerisyyläjuuri (Scrophularia smithii subsp. smithii)
- luhtasyyläjuuri (Scrophularia umbrosa)
- kevätsyyläjuuri (Scrophularia vernalis)
- keltasuomusyyläjuuri (Scrophularia xanthoglossa)
Syyläjuuret Suomessa
Suomessa kasvaa kaksi luonnonvaraista syyläjuurilajia. Tummasyyläjuurta eli syyläjuurta, joka on monivuotinen pahanhajuinen ruohokasvi, tavataan Keski-Pohjanmaan ja Kainuun korkeudelle asti. Maan eteläisimmässä osassa se on yleinen tai hyvin yleinen. Tummasyyläjuuren kasvupaikkoja ovat esimerkiksi rehevät metsät ja pensaikot. Kevätsyyläjuuri on koristekasvi, joka on villiintynyt Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.[2][3]
Lähteet
- ↑ Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 652. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 535–536. (2. painos) Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
Aiheesta muualla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Syyläjuuret (Scrophularia)
- Suomen Lajitietokeskus: Syyläjuuret – Scrophularia
- Funet: Syyläjuuret (Scrophularia)
- ITIS: Scrophularia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Scrophularia (englanniksi)
- Flora of China: Scrophularia (englanniksi)