Sääsket

Nykymaailmassa Sääsket:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sääsket on herättänyt niiden huomion ja kiinnostuksen, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympärillään olevaa maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Sääsket on edelleen kiehtova aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Sääsket:n vaikutusta ja merkitystä, mikä antaa lukijoille selkeämmän ja syvemmän käsityksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee hyönteisalalahkoa. Suomessa on toiminut lentokonevalmistaja Sääski. Lintulajista, katso sääksi.
Sääsket
Vaaksiainen (Tipulidae sp.)
Vaaksiainen (Tipulidae sp.)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket
Nematocera
Schiner, 1862
Osalahkot
Katso myös

  Sääsket Wikispeciesissä
  Sääsket Commonsissa

Sääsket (Nematocera) on kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat muun muassa polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket. Jotkin lajit ovat merkittäviä ihmisen ja muiden eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista hyttysistä (Culicidae) käytetään arkikielessä nimitystä ”sääsket”, mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.

Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista polttiaisista useiden senttimetrien kokoisiin vaaksiaisiin. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet väristimiksi.[1][2]

Monien sääskien toukat elävät vedessä elinympäristöjen vaihdellessa järvistä tilapäisiin lammikoihin ja veden täyttämiin onkaloihin. Toukka hengittää kiduksilla tai roikkuu vedenpinnasta hengitysputken varassa. Muita toukkien elinympäristöjä ovat esimerkiksi sienet ja lahoava kasviaines.

Lähteet

Aiheesta muualla