Nykyään Tübingen on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Tekniikan kehittyessä ja tiedonsaannin myötä yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Tübingen:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmassa. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen tai kulttuurinen lähestymistapa, Tübingen on vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten mielikuvituksen. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Tübingen:n keskeisiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on valaista aihetta, joka on edelleen keskustelun ja pohdinnan aiheena tänään.
Tübingen | |
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Tübingen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Baden-Württemberg |
Hallintopiiri | Tübingen |
Piirikunta | Tübingen |
Hallinto | |
– Pormestari | Boris Palmer |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 108,12[1] km² |
Korkeus | 341 m |
Väkiluku (30.6.2022) | 92 434[2] |
– Väestötiheys | 855 as./km² |
Tübingen on yliopistokaupunki Baden-Württembergin osavaltiossa Saksassa. Kaupungin asukasluku oli 92 434 kesäkuun 2022 lopussa.[2] Asukkaista opiskelijoita on noin 27 000.[3] Kaupungin pinta-ala on 108,1 neliökilometriä,[1] ja se sijaitsee Neckarjoen varrella noin 40 kilometriä Stuttgartista etelään. Tübingen on samannimisen hallintopiirin ja piirikunnan keskuskaupunki.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Tübingenistä on vuodelta 1078. Kaupunkioikeudet se sai 1200-luvulla. Tübingenin yliopisto perustettiin vuonna 1477.[4]
Lukuisat sittemmin merkittäviksi nousseet henkilöt ovat joko asuneet kaupungissa, toimineet professorina tai opiskelleet kaupungissa, joko Tübingenin yliopistossa tai pappiskollegiossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi: