Tiikerihait

Nykymaailmassa Tiikerihait on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin eri elämänaloilla. Olipa kyse ammatillisesta, henkilökohtaisesta tai akateemisesta alalla, Tiikerihait on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, mikä on herättänyt monissa uteliaisuuden. Tämän ilmiön merkitys on kasvanut viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskuntaan ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tästä syystä on tärkeää syventää tietoamme Tiikerihait:stä ja sen vaikutuksista, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja löytää mahdollisia ratkaisuja sen asettamiin haasteisiin.

Tämä artikkeli käsittelee heimoa. Tiikerihai käsittelee lajia
Tiikerihait
Valkoevähai (Triaenodon obesus)
Valkoevähai (Triaenodon obesus)
Varhaisliitukausi–Nykyaika (Holoseeni)
Valangin-vaihe–Holoseeni[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Luomihaikalat Carcharhiniformes
Heimo: Tiikerihait
Carcharhinidae
Jordan & Evermann, 1896
Suvut
  • Katso teksti
Katso myös

  Tiikerihait Wikispeciesissä
  Tiikerihait Commonsissa

Tiikerihait, aikaisemmalta nimeltään ihmishait[2] (Carcharhinidae) on luomihaikalojen lahkoon kuuluva heimo. Se on yksi suurimmista haiheimoista,[3] ja sisältää 59 lajia.[4]

Suurin tiikerihailaji on tiikerihai, joka kasvaa jopa 7,5-metriseksi; pienin laji on Rhizoprionodon taylori, joka kasvaa noin 70 senttimetriä pitkäksi.[5] Tiikerihait ovat ulkomuodoltaan tyypillisiä haita.[3] Kaikilla lajeilla on viisi kidusrakoa, kaksi selkäevää ja yksi peräevä. Pyrstön kahdesta puoliskosta ylimmäinen on paljon suurempi.[2][3] Tiikerihait elävät pääasiassa trooppisissa ja lauhkeissa merissä, mutta joitakin lajeja tavataan myös suolattomissa vesissä.[2][3]

Kuten kaikki muutkin hait, tiikerihait ovat lihansyöjiä ja käyttävät ravinnokseen kalaa ja muita eläimiä. Jotkut suurimmista tiikerihailajeista saattavat olla ihmiselle vaarallisia,[3] ja ne aiheuttavat suurimman osan ihmisiin kohdistuvista haihyökkäyksistä.[5] Tiikerihait ovat joko ovovivipaarisia tai vivipaarisia, ja poikaset syntyvät kuoriuduttuaan ja kehityttyään naaraan kohdussa.[2] Aiemmin uskottiin, että tiikerihait ilmestyivät vasta paleogeenikaudella, jolloin heimo olisi ollut nuorin nykyisistä hairyhmistä.[2] Kuitenkin vuonna 2014 kuvattiin fossiilinen tiikerihaisuku Archaeogaleus, joka on peräisin varhaisliitukaudelta.[1]

Luokittelu

Tiikerhaita on 59 lajia, jotka luokitellaan 12 sukuun:[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Guinot, Guillaume & Cappetta, Henri & Adnet, Sylvain: A rare elasmobranch assemblage from the Valanginian (Lower Cretaceous) of southern France. Cretaceous Research, maaliskuu 2014, 48. vsk, s. 54–84. doi:10.1016/j.cretres.2013.11.014 ISSN 0195-6671 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 443. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
  3. ↑ a b c d e Carcharhinid Encyclopædia Britannica. 8.10.2008. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b Family Carcharhinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b ISAF: International Shark Attack File flmnh.ufl.edu. Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)