Tornipöllö

Tässä artikkelissa tutkimme Tornipöllö:tä eri näkökulmista, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tornipöllö on aihe/elementti/henkilö, joka on kiinnittänyt eri alojen huomion ja herättäen keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä nykyään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Tornipöllö:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, korostaen sen vaikutusta eri alueilla ja sen tulevaisuutta. Yksityiskohtaisen ja kriittisen analyysin avulla pyrimme syventymään Tornipöllö:n monimutkaisuuteen ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja moniulotteisen näkemyksen aiheesta. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi Tornipöllö:n todellisen olemuksen ja sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaamme!

Tornipöllö
Tornipöllön alalaji Tyto alba alba.
Tornipöllön alalaji Tyto alba alba.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Tornipöllöt Tytonidae
Suku: Tornipöllöt Tyto
Laji: alba
Kaksiosainen nimi

Tyto alba
(Scopoli, 1769)

Tornipöllön levinneisyys, sisältäen alalajit.
Tornipöllön levinneisyys, sisältäen alalajit.
Katso myös

  Tornipöllö Wikispeciesissä
  Tornipöllö Commonsissa

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.

Koko ja ulkonäkö

Tornipöllön lento on sarvipöllömaisen kevyttä ja kaula näyttää pitkältä, sekä pyrstö lyhyeltä. Kuvassa guttata-alalaji.

Tornipöllö on 33–39 cm pitkä ja sen siipiväli on 80–95 cm. Sen ruumis on hoikka, sillä on pitkät siivet ja jalat, jotka roikkuvat usein lennon aikana. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat. Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä. Sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä, koiras on usein vaaleampi ja naaraan höyhenpuvussa on enemmän mustia pilkkuja kuin koiraalla.

Muuntelu

Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Länsi-Kanariansaarilla elävän alba-alalajin sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä erlangeri-alalajin alapuolen väritys on puhtaanvalkea, kun taas Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan guttata-, Itä-Kanariansaarien gracilirostris- ja Madeiran schmitzi-alalajien alapuoli on kellanoranssi.

Ääntely

Ääninäyte
Äänitetty Walesissa

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Naaras pitää hyrinää, koiras taas harvemmin. Varoitusääni on kimeä, hiova kirkaisu, joka kuuluu usein lennossa. Laulu on noin kahden sekunnin mittainen, usein toistuva, raikuva ja säröilevä ”shrrrriiiih”. Poikasten kerjuuääni on noin puolen sekunnin mittainen käheä kuorsaus.

Tornipöllöt ääntelevät matalasti. Varsinkin soidinmenojen aikaan kuulet varmasti matalan huhuun.

Levinneisyys

Tornipöllöjä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 82 300 – 178 000 paria, eniten Espanjassa.[2] Maailman kannan on arvioitu olevan karkeasti noin 20-kertainen Euroopan kantaan verrattuna.[3] Suomea lähimmät pesimäalueet ovat Itämeren eteläosissa. Ruotsissa tornipöllöjä pesii noin 5 paria (0–10) ja Tanskassa noin 300 paria ja Baltian maista Liettuassa 5–20 paria.[2] Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi vuoden 2023 loppuun mennessä 11 kertaa.[4] Lajia on istutettu Seychelleille, jossa se vieraslajina muodostaa uhan saarten alkuperäisille lajeille, kuten seychellienharakkataskulle.[1][5]

Elinympäristöt

Tornipöllö pesii metsiköiden, pihojen, viljelysmaiden ja muiden puoliavoimien alueiden peltoaukeilla. Se on paikkalintu.

Lisääntyminen

Tyto alba guttata

Hakeutuu ihmisasutuksen läheisyyteen mistä löytyy latoja, ulkorakennuksia ja muita vastaavia pesimäpaikoiksi. Asettuvat myös mielellään ladossa olevaan isoon pönttöön ja puunkoloihin.

Ravinto

Tornipöllön ravinto koostuu lähinnä jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä, sekä sammakoista ja hyönteisistä. Tärkeintä ravintoa kuitenkin ovat myyrät.

Lähteet

  • Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2

Viitteet

  1. ↑ a b BirdLife International: Tyto alba IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Common Barn-owl (Tyto alba) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 10.1.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Common Barn-owl (Tyto alba) The IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2017. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”The European population is estimated at 111,000-230,000 pairs, which equates to 222,000-460,000 mature individuals (BirdLife International 2015). Europe forms approximately 5% of the global range so a very preliminary estimate of the global population is 4,400,000-9,200,000 mature individuals, although further validation of this estimate is needed. The population is therefore placed in the band 4,000,000-9,999,999 mature individuals.” Viitattu 10.1.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuoteen 2023 asti (pdf) (Tornipöllö Tyto alba) BirdLife Suomi. Viitattu 10.1.2025.
  5. ↑ Seychelles Magpie-robin - Copsychus sechellarum BirdLife International. Viitattu 13.3.2012. (englanniksi)