Treoniini

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Treoniini, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia ​​Treoniini:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Treoniini:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Treoniini:een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Treoniini:stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Treoniini
Koodit Thr, T
Molekyylimassa 119,12
Sivuketjun tyyppi hydrofiilinen
Karboksyyliryhmän happovakio 2,09
Aminoryhmän happovakio 9,10
Sivuketjun happovakio -
Isoelektrinen piste 5,60
Yleisyys proteiineissa 5,9 %
Kodonit ACU, ACC, ACA, ACG
3D-malli treoniinmolekyylistä

Treoniini (C4H9NO3) kuuluu luonnon 20 yleisimpään aminohappoon. Se on seriinin ohella toinen kahdesta aminohaposta, joissa on alkoholi- eli hydroksyyliryhmä, ja nämä kaksi aminohappoa ovat muutenkin hyvin toistensa kaltaiset: treoniinissa on metyyliryhmä 3-hiilessä, jossa seriinissä on vety. Treoniini on välttämätön aminohappo.

Treoniinilla on kaksi kiraalista keskusta, joten sillä on neljä stereoisomeeristä muotoa. Luonnossa esiintyvä treoniini, L-treoniini, on (2S,3R)-2-amino-3-hydroksibutaanihappo. L-treoniinin moolimassa on 119.12 g/mol, sulamispiste 255 °C ja CAS-numero 72-19-5. D-treoniinin sulamispiste on 274 °C ja CAS-numero 632-20-2, DL-treoniinin sulamispiste on 274 °C ja CAS-numero 80-68-2. L(+)-allo-treoniinin sulamispiste on 272 °C ja CAS-numero 28954-12-3 sekä D(-)-allo-treoniinin sulamispiste on 276 °C ja CAS-numero 24830-94-2. Sen isoelektrinen piste on 5,60[1].

Treoniinin sivuketju voidaan glykosyloida, ja treoniinikinaasit voivat fosforyloida sen fosfotreoniiniksi.

Lähteet

  1. Amino Acids Vanderbilt University. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla