Nykymaailmassa Tuliliskot:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Tuliliskot on aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomion useissa yleisöissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykyhetken vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Tuliliskot on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tuliliskot:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.
Tuliliskot | |
---|---|
![]() Japanintulilisko (Cynops pyrrhogaster) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
Lahko: | Pyrstösammakot Caudata |
Heimo: | Vesiliskot Salamandridae |
Suku: |
Tuliliskot Cynops Tschudi, 1838 |
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Tuliliskot (Cynops) ovat salamanterien lahkoon kuuluva sammakkoeläinsuku. Tulilisko-nimellä kutsutaan yleisesti kaikkia Cynops-suvun lajeja.
Cynops-suvun lajeja tavataan luonnonvaraisina Kiinassa ja Japanissa. Tuliliskot elävät lammissa, kosteikoilla ja vähävirtaisissa ojissa sekä niiden lähiympäristössä.
Kaikilla Cynops-suvun lajeilla on selkäpuoli tumma ja vatsa mustien sekä punertavien tai keltaisten kuvioiden kirjailema. Tuliliskojen suomenkielinen nimi tulee vatsan värityksestä.
Tuliliskoja voi ostaa lemmikeiksi eläinkaupoista. Ne tarvitsevat mieluiten vähintään 80 litran akvaarion, pienen maa-alueen kuten kelluvan korkkilautan ja lampun. Lemmikkituliliskot syövät vedestä surviaisen toukkia, maalla ollessaan ne tarvitsevat liikkuvaa ruokaa kuten eläviä jauhomatoja tai pieniä sirkkoja. Ne ruokitaan 2–3 päivän välein. Koiras- ja naaraspuolista tuliliskoa on vaikea erottaa toisistaan. Ne eivät tavallisesti ääntele mitenkään.