Nykymaailmassa Tuoksusampaka on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Tuoksusampaka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla joko sen nykypäivän merkityksen tai yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi. Tieteestä kulttuuriin Tuoksusampaka on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Tuoksusampaka:een, analysoimalla sen vaikutuksia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Tuoksusampaka | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kladi: | Siemenkasvit |
Kladi: | Koppisiemeniset |
Kladi: | Magnoliids |
Lahko: | Magnoliales |
Heimo: | Magnoliakasvit |
Suku: | Magnoliat Magnolia |
Laji: | champaca |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Tuoksusampaka eli sapu (Magnolia champaca) on trooppinen puu.[2]
Tuoksusampaka kasvaa 50 metrin korkuiseksi. Sen lehdet ovat soikeat, 10–20 cm pitkät ja 5–10 cm leveät. Nuoria oksia ja nuppuja peittää vaaleankeltainen nukka. Keltaiset kukat tuoksuvat. Hedelmän pituus on 7–15 cm.[3]
Tuoksuksampaka kasvaa luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Intiasta Kiinan keskiosiin.[4]
Tuoksusampakan tuoksuvia kukkia käytetään uskonnollisissa seremonioissa. Puuta käytetään myös koristekasvina tienvierillä, ja siitä saadaan sekä sahatavaraa että tuoksuöljyä.[5]