Tässä artikkelissa tutkimme Ulko-Hebridit:tä eri näkökulmista, jotta voimme syventää sen merkitystä, merkitystä ja sovelluksia. Samoin analysoimme Ulko-Hebridit:n vaikutuksia eri yhteyksissä, joko henkilökohtaisella, ammatillisella, sosiaalisella tai kulttuurisella alalla. Käsittelemme monialaisen lähestymistavan kautta erilaisia Ulko-Hebridit:een liittyviä näkökohtia tarkoituksenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Pohdinnan, analyysin ja tutkimuksen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle laajemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen Ulko-Hebridit:stä, jolloin he voivat hankkia olennaista ja hyödyllistä tietoa henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseensä.
Na h-Eileanan Siar Outer Hebrides |
|
---|---|
![]() Ulko-Hebridien maisemaa |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Alueen sijainti Skotlannissa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
Maa | Skotlanti |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Stornoway |
Pinta-ala | 3 071[1] km² |
Väkiluku (2015) | 27 070[1] |
– väestötiheys | 8,8[1] as./km² |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | GB-ELS |
Hallintoalueen internetsivut |
Ulko-Hebridit (gaeliksi Na h-Eileanan Siar, engl. Outer Hebrides), tunnetaan myös nimillä Western Islands ja Long Island (gaeliksi An t-Eilean Fada), on saariryhmä Skotlannin länsirannikolla ja yksi Skotlannin 32:sta hallintoalueesta (council area) nimellä Comhairle nan Eilean Siar[2]. Ulko-Hebridit ovat osa Hebridien saaristoa; Sisä-Hebrideistä ne erottaa Minchinsalmi. Saaret ovat vuoristoisia, karuja, kosteita ja harvaan asuttuja. Comhairle nan Eilean Siarin hallintoalueella on arviolta 27 070 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 3 071 neliökilometriä.[1] Saarten pääkielet ovat gaeli ja englanti, pääelinkeinot lampaanhoito ja kalastus.
Saarilla on useita esihistoriallisia kohteita, kuten North Uistilla sijaitseva Eilean Dòmhnuillin crannog[3], ja kivikehiä, joista tunnetuin on Calanais tai Callanish.[4]
Norjalaiset viikingit valloittivat saaret 800-luvulla. Norja luovutti ne Skotlannille vuonna 1266, mutta saarilla oli itsehallinto vuoteen 1748 asti.
Ulko-Hebrideihin kuuluvia saaria ovat muiden muassa Berneray, North Uist, South Uist, Barra ja St. Kilda. Vaikka Lewis ja Harrisiin viitataan usein kahtena eri saarena, on se itse asiassa yksi saari ja sellaisena Skotlannin suurin.
Vuonna 2001 viisitoista saarta oli asuttuja, eniten väkeä oli Lewis ja Harrisilla (19 918). South Uistilla, North Uistilla, Benbeculalla ja Barralla oli kullakin yli tuhat asukasta.
Lewisin, Harrisin ja North-Uistin väestö on pääosin protestantteja, tarkemmin sanottuna presbyteerejä, kun taas Barra, Benbecula ja South Uist ovat pääosin katolisia. Uskonnolliset erot eivät kuitenkaan aiheuta konflikteja saarten välillä. Kirkoilla ja uskonnolla on keskeinen merkitys Ulko-Hebridien elämässä. Presbyteriaanisilla Lewisillä, Harrisilla ja North Uistilla on sunnuntailla pyhäpäivänä edelleen keskeinen asema, mistä johtuen niillä kaupat ja julkiset palvelut eivät ole avoinna sunnuntaisin.[5]