Väinö Kokko

Tässä artikkelissa analysoimme Väinö Kokko:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. _Var1 on ollut olennainen osa ihmiskunnan historiaa ja sen vaikutus on ollut ylivoimainen eri aloilla politiikasta tieteeseen. Vuosien varrella Väinö Kokko on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on synnyttänyt loputtomasti tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka korostavat sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Väinö Kokko:n merkittävää vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen roolia nykymaailmamme muokkaamisessa.

Väinö Kokko
Henkilötiedot
Muut nimet Väinö Wilhelm Kokko
Syntynyt27. syyskuuta 1880
Oulu
Kuollut5. joulukuuta 1943 (63 vuotta)
Oulu

Väinö Wilhelm Kokko (27. syyskuuta 1880 Oulu – 5. joulukuuta 1943 Oulu) oli jääkäriliikkeen perustamiseen keskeisesti vaikuttanut suomalainen aktivisti, lehtimies, kansanedustaja ja pankinjohtaja.

Maisteri Kokko oli Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori. Hän kuului vuoden 1914 filosofisen tiedekunnan promootiotoimikuntaan promootion gratistina. Promootiossa esitettiin ajatuksia Suomen itsenäistymisen mahdollisuuksista. Promootiotoimikunnan jäsenistä moni muukin oli sittemmin itsenäisyysliikettä johtaneen keskuskomitean jäsen.

Oululainen Kokko valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1901, filosofian kandidaatiksi 1911 ja promovoitiin filosofian maisteriksi 1914. Opintojensa ohessa hän toimi Uusmaalainen-lehden toimittajana ja taloudenhoitajana vuosina 1905–1907. Nuori Suomi -lehden päätoimittajaksi hänet valittiin 1907. Länsi-Uusimaa -lehden päätoimittajana Hangossa hän toimi vuosina 1916–1928.

Kokko toimi 1914 puheenjohtajana Pohjalaisten osakuntatalossa järjestetyssä kokouksessa, jota pidetään jääkäriliikkeen alkuna. Hän edusti Ylioppilaiden keskuskomiteassa eli jääkäreiden ensimmäisessä värväysorganisaatiossa Pohjois-Pohjalaista osakuntaa.[1] Väinö Kokko opetti Hangon suomalaisessa yhteiskoulussa luonnonhistoriaa ja maantietoa sekä toimi koulun johtajana vuosina 1915–1919 ja uudelleen vuosina 1925–1926.

Vuonna 1931 Kokko palasi takaisin kotiseudulleen Ouluun tullessaan Säästöpankki Sammon toimitusjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti kansanedustajuuden rinnalla. Kokko oli ensin Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Oulussa vuosina 1934–1936 ja sen jälkeen kansanedustaja vuosina 1936–1943.

Lähteet

  1. ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 138. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.

Kirjallisuutta

  • Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1
  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V 1918-1945. Oulu: Oulun kaupunki, 1982. ISBN 951-9234-03-9

Aiheesta muualla

Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat