Tämä artikkeli käsittelee aihetta Västerbotten, joka on herättänyt useita keskusteluja ja herättänyt kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Västerbotten on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu eri yhteyksissä ja tieteenaloilla. Ajan myötä Västerbotten on käynyt läpi erilaisia muutoksia ja saanut erilaisia merkityksiä, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja laajan aiheen. Siksi on olennaista analysoida perusteellisesti Västerbotten:n kattamia eri näkökohtia ja ulottuvuuksia, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutus eri alueilla. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia, sen tarkoituksena on tarjota kattava ja objektiivinen näkemys Västerbotten:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän aiheen ymmärtämistä ja pohdintaa.
Västerbottenin maakunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Pääalue | Norlanti |
Lääni | Västerbottenin lääni |
Pinta-ala | |
– Maa | 15 097,6 km² |
Väkiluku | 212 660 |
– Väestötiheys | 14,1 as./km² |
Symbolit | |
– Maakuntakukka | Kaarlenvaltikka |
– Maakuntaeläin | Kuovi |
Västerbotten[3] (joskus myös suom. Länsipohja, ruots. Västerbotten) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Norlannin pääalueella. Västerbottenin pinta-ala on 15 097,6 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 212 660 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 14,1 asukasta neliökilometriä kohti.
Maakunnan nimi Västerbotten tarkoittaa sananmukaisesti käännettynä "länsipohjaa". Suomessa sijaitsevan Pohjanmaan nimi on ruotsiksi vastaavasti Österbotten, joka merkitsee "itäpohjaa".
Maakunnan suurin kaupunki on Uumaja. Korkein kohta on Åmliden, joka kohoaa 551 metrin korkeuteen.
Västerbottenin eli Länsipohjan historiallinen maakunta Ruotsissa ennen vuotta 1809 käsitti myös Ruotsin nykyisen Norrbottenin maakunnan, jota on Ruotsissa alettu pitää omana maakuntanaan vasta Norrbottenin läänin perustamisen jälkeen vuonna 1810,[4] ja siihen kuului vuoteen 1809 myös Tornionlaakson nykyään Suomeen kuuluva osa, jonka Ruotsi tuolloin menetti Venäjälle. Tässä vanhassa, vuotta 1810 edeltäneessä laajuudessaan Länsipohjan historiallinen maakunta ulottui nykyisessä Ruotsissa Pohjanlahden länsirannalla Tornionjoesta Uumajanjoen suun eteläpuolelle. Sen alue nykyisessä Ruotsissa jakautuu Västerbottenin ja Norrbottenin lääneihin.
Västerbottenissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 212 660 asukasta, jotka kaikki asuivat Västerbottenin läänissä.[1] Läänistä kuuluu osia myös muihin maakuntiin.